Ulkopoliittisen instituutin (UPI) tutkijan Charly Salonius-Pasternakin mielestä Ahvenanmaan nykytilanne hyödyttää ennen muuta Venäjää.
Hänen mielestään Suomi voisi aloittaa irtautumisen demilitarisointisopimuksesta ilman ”suurta dramatiikkaa”. Salonius-Pasternakin mukaan Suomi viestisi sillä, että se ottaa viimein täysimääräisen vastuun Ahvenanmaan puolustamisesta.
– Venäjän reaktio olisi se, joka nostaisi jännitettä, ei kenenkään muun reaktio, Salonius-Pasternak sanoi Radio 1:n Ykkösaamussa.
– Siitä ei pidä kantaa huolta, että vähennämme Venäjän kykyä uhota sotilaallisella voimalla.
Ykkösaamun lähetyksessä keskustelukumppani, valtiotieteen tohtori Pekka Visuri näki sopimukseen puuttumisen paljon vaarallisempana.
– Tullaan tärkeimpään ongelmaan: miten säilyttää Itämeren tilanne vakaana, Visuri kysyi.
– Suomesta katsottuna Itämeren vakauden horjuttaminen millään toimeenpiteellä ei ole järkevää politiikkaa eikä ole näkyvillä sellaisia järistyksiä, että joitakin vahvoja voimia olisi Itämeren alueelle tunkemassa, Visuri sanoi.
Iso periaatteellinen pulma on Visurin mukaan siinä, että Ahvenanmaan asema on määritelty kansainvälisesti 13 valtion allekirjoituksilla. Hänen mielestään sopimuksen avaaminen ja muuttaminen on hankalaa, eikä vain yhden maan suvereniteettikysymys.
– Se ei ole pelkästään Suomen ja Venäjän välinen asia, kuten YYA-sopimus oli. Kun kerran avataan tämä sopimus, miksi ei avata toistakin – tämä on se perustava ongelma.
Salonius-Pasternak huomautti, että kyseessä on yksi sopimus, ei sopimusten rivistö.
– Jos Suomi yksipuolisesti ilmoittaisi, ettei enää seuraa tätä, se ei tarkoita että [Intian niemimaan] Kashmirin tilanne radikaalisti muuttuisi.
