Verkkouutiset

Ydinonnettomuudet vaikuttavat pitkään pikkunisäkkäiden elämään

Ionisoiva säteily pienentää eläinten poikuekokoja sekä aivojen ja sisäelinten kokoa. Säteily myös sokeuttaa ja vaikeuttaa jälkeläisten saantia.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Yliopistonlehtori Tapio Mappes tutkii Suomen Akatemian rahoituksella Fukushiman ja Tshernobylin ydinvoimalaonnettomuuksien vaikutuksia luonnonvaraisiin eläimiin. Onnettomuuksien seurauksena luontoon levisi laajoille alueille radioaktiivista ainesta.

Radioaktiivinen laskeuma aiheuttaa suhteellisen alhaisen, mutta pahimmillaan useita vuosisatoja kestävän altistuksen ionisoivalle säteilylle.

Eläinten saamaan säteilyannokseen vaikuttavat sekä ulkoiset että sisäiset tekijät, kuten maaperä, ilma, ravinto, vesi ja muu taustasäteily. Luonnossa eläin kerää itseensä säteilyä eri tavalla kuin ihminen, sillä se ei osaa varoa eikä valikoida ravintoaan.

Normaali säteily on korkeintaan 0,3 mikrosievertiä tunnissa. Mappes havaitsi, että myyrillä aivojen koko pienenee jo siinä vaiheessa, kun säteily kasvaa muutamaan mikrosievertiin tunnissa.

– Mitä suuremmat säteilyarvot alueella on, sitä alhaisempia ovat pikkunisäkkäiden tiheydet. Yksilöiden lisääntyminen on heikompaa ja niiden kehitys häiriytyy. Jos säteilyn voimakkuus on kymmenen mikrosievertiä tunnissa, se on noin satakertainen luonnon normaalitilaan verrattuna. Sen jälkeen populaatiotiheydet ovat jo niin alhaisia, että on vaikeaa löytää yksilöitä tutkimuksiin, Tapio Mappes kertoo Akatemian tiedotteessa.

Hänen mukaansa säteily pienentää poikuekokoja ja vähentää lisääntyvien yksilöiden määrää.

– Se pienentää tärkeimmän sisäelimen, eli aivojen kokoa. Koiraiden sperman laatu heikkenee. Myyrille kehittyy kaihi ja ne sokeutuvat. Näin käy erityisesti naaraille. Näiden tekijöiden seurauksena myyrät voivat kuolla helpommin ja nuorempina, mikä selittäisi alhaisemmat populaatiotiheydet korkeamman säteilyn alueilla, Mappes arvioi.

Solut rappeutuvat ja vanhenevat nopeammin

Merkittävänä tuloksena Mappes pitää myös sitä, kuinka telomeerit lyhenevät säteilyn vaikutuksesta.

Telomeerit ovat kromosomien päissä olevia DNA-ketjuja, joilla on monta tehtävää. Ne vaikuttavat esimerkiksi solujen uusiutumiseen, vanhenemiseen ja rappeutumiseen. Solujen sisäänrakennetut korjausmekanismit heikkenevät, kun telomeerit lyhenevät.

– Fukushiman onnettomuudesta on kulunut suhteellisen vähän aikaa, joten kaikki pitkäaikaisseuraukset eivät vielä ehkä näy, epäilee Mappes.

Fukushimassa säteilyn voimakkuus on hiukan alhaisempi kuin Tshernobylissä, mutta se on jakautunut tasaisemmin hyvinkin laajalle alueelle.

– Näistä eroista huolimatta säteilyllä näyttää olevan hyvin samanlaiset vaikutukset eläinpopulaatioihin myös Fukushimassa, Mappes toteaa.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)