”Viron jakamattoman voiton nollaverokanta ja henkilöverotuksen 20 prosentin tasavero ovat jo muodostuneet osaksi Viron maabrändiä. Monet työnantaja- ja yrittäjäjärjestöt vaativat voimallisesti Suomeenkin Viron mallin mukaista yritysverojärjestelmää, Baltiassa toimiva investointipankkiiri Vesa Heikkilä toteaa Tallinna24-sivustolla julkaistussa Viikon vieras -kirjoituksessaan.
Heikkilä kirjoittaa otsikolla Verohelvetti onkin Viro.
Hänen mukaansa Viroa on totuttu pitämään Suomessa ”yrittäjän Eldoradona”, jos ei nyt suoranaisena veroparatiisina.
”Juuri kukaan Suomessa ei ole kuitenkaan kiinnittänyt huomiota Viron veroasteeseen, joka on 33 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Se on vain kaksi prosenttiyksikköä alle OECD:n keskiarvon”, Heikkilä toteaa.
”Suomen veroaste on toki 12 prosenttiyksikköä korkeampi, mutta Viron verotus on ankarampaa kuin esimerkiksi sellaisissa hyvinvointivaltioina tunnetuissa maissa kuten Uudessa-Seelannissa, Japanissa ja Kanadassa”, hän jatkaa.
Verrattain suuri osa Viron verokertymästä muodostuu Heikkilän mukaan sosiaaliturvamaksuista.
”Peräti 35 prosenttia Virossa kerätyistä veroista koostuu sosiaaliturvamaksuista, joista tärkein on työnantajien palkkasummasta maksama 33 prosentin sosiaalivero. Kun sosiaaliveroon lisätään vielä 0,8 prosentin työttömyysvakuutusmaksu, nousevat Virossa työnantajan sivukulut 33,8 prosenttiin maksetuista palkoista”, Heikkilä kertoo.
Suomessa työnantajan sivukulut ovat hänen mukaansa keskimäärin noin 23 prosenttia palkkasummasta.
Vaikka Virossa yhtiöön jätetyn voiton veroprosentti on nolla, kurittaa sosiaalivero Vesa Heikkilän mielestä yrittäjiä pahemmin kuin Suomen 20 prosentin vuosittainen yritysvero. Sosiaalivero on maksettava, tuli voittoa tai ei.
Heikkilä kertoo esimerkiksi virolaisesta ja suomalaisesta yrityksestä, joissa molemmissa palkkakulut kattavat 30 prosenttia liikevaihdosta ja omistajat odottavat, että yrityksen voitto ennen veroja on 10 prosenttia liikevaihdosta.
”Suomalaisen yrityksen henkilöstökustannus on sivukuluineen noin 37 prosenttia liikevaihdosta ja virolaisen yrityksen 40 prosenttia. Voittomarginaalin ollessa 10 prosenttia, suomalainen yritys maksaa vielä kaksi prosenttia liikevaihdosta yritysveroa”, Heikkilä kertoo.
”Virolainen yritys ei maksa voitosta yritysveroa, mutta jos kulurakenne on muuten sama, ei yritykseen jää 10 prosenttia liikevaihdosta, vaan vain seitsemän. Työvoimaveron kautta laskettuna verorasitus esimerkin virolaisessa yrityksessä olisi 50 prosenttia korkeampi kuin Suomessa!”
Hänen mukaansa voidaan jo puhua ”virolaisesta verohelvetistä”.
Heikkilä toivoisi, ettei Suomessa Viron veromallista käytävässä keskustelussa tartuttaisi yhteen itselle mahdollisimman edulliseen numeroon ja ummistettaisi samalla silmiä kokonaisuudelta.
”Työvoimavero yhdistettynä jakamattoman voiton nollaverotukseen sopi Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen teollisuuttaan jälleenrakentavaan ja yritysten taseita vahvistavaan Viroon. Tuo 1990-luvun veromalli on sen sijaan suorastaan myrkyllinen itseään e-valtiona ja start-up taivaana mainostavalle nyky-Virolle”, Vesa Heikkilä lataa.
Hänen mielestään kannattaisi miettiä, sopisiko Suomen yritysveromalli paremmin Viroon, kuin päinvastoin.
