Suomalaisista noin puolet eli 48 prosenttia katsoo, että Venäjän lisääntyneeseen sotilaspoliittiseen aktiviteettiin pitäisi vastata ensisijaisesti diplomatialla. Vastanneista 18 prosenttia pitää ensisijaisena keinona Natoon liittymistä ja käytännössä yhtä suuri osuus eli 17 prosenttia puolustusvoimien vahvistamista.
Tiedot selviävät Verkkouutisten Kantar TNS Oy:llä teettämästä tutkimuksesta, johon vastasi noin tuhat suomalaista. Johtaja Sakari Nurmelaa tulokset eivät yllätä:
– Uskottava maanpuolustus ja hyvät suhteet, uskon niiden iskostuneen aika syvälle suomalaisten mieliin. Nurmela pohdiskelee, että puolustusvoimien vahvistaminen olisi saattanut nousta isommaksi, jos vastaaja olisi saanut valita useamman vaihtoehdon.
Diplomatian osuudessa voidaan Nurmelan mukaan nähdä myös kansalaisten tukea tasavallan presidentti Sauli Niinistön toimille.
– Presidentin toimet eivät ainakaan heikennä tätä, vaan sopivat hyvin yhteen tutkimuksen kanssa.
Kokoomus ja PS Nato-myönteisimpiä
Kaikkien puolueiden kannattajista isoin osuus piti diplomatiaa ensisijaisena keinona vastata Venäjän lisääntyneeseen sotilaspoliittiseen aktiviteettiin. Eniten tukea tuli vasemmistopuolueista.
Vasemmistoliiton kannattajista diplomatiaa tuki 57 prosenttia ja SDP:läisistä 55 prosenttia. Vähiten diplomatiaan luotettiin perussuomalaisissa, joista tätä kannatti 37 prosenttia vastanneista. Kokoomuslaisista diplomatiaa kannatti 44 prosenttia.
Nato-vaihtoehto sai eniten tukea kokoomuslaisten piiristä. Kokoomuksen kannattajista 35 prosenttia katsoi, että Venäjän sotilaspoliittiseen aktiviteettiin pitäisi ensisijaisesti vastata liittymällä Natoon. Seuraavaksi eniten Natoon liittymistä kannatettiin perussuomalaisissa, joista tätä mieltä oli 25 prosenttia.
Puolustusvoimien vahvistaminen sai eniten tukea perussuomalaisista. Heistä 32 prosenttia piti tätä ensisijaisena keinona vastata Venäjän sotilaspoliittiseen aktiviteettiin. Seuraavaksi eniten tukea tuli keskustan kannattajista, joista puolustusvoimien vahvistamista tuki viidennes.
Vihreiden kannattajista 48 prosenttia valitsi ensisijaiseksi keinoksi diplomatian, 18 prosenttia puolustusvoimien vahvistamisen ja 14 prosenttia Natoon liittymisen.
Tutkimus toteutettiin internet-paneelina 21.-26. lokakuuta 2016. Siihen vastasi 1 009 henkeä. Aineisto edustaa Suomen 15-74-vuotiasta väestöä pois lukien Ahvenanmaan asukkaat.
Tutkimuksen virhemarginaali on 3,1 prosenttia suuntaansa.
