Verkkouutisten ja Nykypäivän TNS Gallupilla teettämän tutkimuksen Venäjä-kysymys jakaa valtiotieteen tohtori Jukka Tarkan mielestä kiintoisalla tavalla puolueiden kannattajia.
Perussuomalaisten ja keskustan kannattajakunnasta löytyy eniten tukea sille, että Venäjän näkemykset pitäisi huomioida nykyistä vahvemmin. Perussuomalaisten kannattajista tätä mieltä on 58 prosenttia ja keskustaa tukevista 54 prosenttia.
– Perussuomalaisten ja keskustan kannattajat näyttäisivät olevan tätä vanhaa, suomettunutta porukkaa, Tarkka näkee.
Kaikkiaan suomalaisista 46 prosenttia on sitä mieltä, että Suomen tulisi huomioida Venäjän näkökulmat nykyistä vahvemmin ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. 44 prosenttia taas katsoo, että ei. Kymmenen prosenttia ei osannut sanoa kantaansa asiaan.
Tarkan mielestä kysymyksenasettelu on vähän hankala ja tuottaa siksi ”vähän tasapaksun yleistuloksen”. Hän myöntää, että ihmiset ovat voineet vastata kysymykseen osin sattumanvaraisesti.
Tarkan mielestä kiintoisa tulos saadaan kuitenkin juuri puolueiden kannattajien vertailusta.
Kokoomuksen kannattajista 43 prosenttia on sitä mieltä, että Venäjän näkemykset pitäisi huomioida vahvemmin ja SDP:n tukijoista 42 prosenttia.
Vasemmistoliiton kannattajista taas 34 prosenttia ajattelee näin ja vihreiden tukijoista 30 prosenttia.
Venäjän nykyistä vahvempaa huomioimista vastustetaan eniten vasemmistoliiton kannattajissa. Heistä 60 prosenttia ajattelee näin ja vihreistäkin 59 prosenttia.
– Tässä syntyy jännästi kolme ryhmää, jossa perussuomalaiset ja keskusta ovat tätä suomettunutta porukkaa, vasemmistoliiton ja vihreiden kannattajat edustavat tervettä, kansallista itsetuntoa ja kokoomuksen ja SDP:n kannattajat tasapainoilevat siinä välissä profiloitumatta oikein kumpaankaan suuntaan, Tarkka näkee.
Tarkka löytää selitystä vasemmiston ja vihreiden kannattajien käyttäytymiselle tulevista eduskuntavaaleista.
– Ne, joilla on kova hallitusnälkä, ovat valmiita huomioimaan enemmän Venäjää kuin ne, joille hallituksessa olo on sattumanvaraisempaa. Vasemmistoliittolaiset ja vihreät voivat silloin harrastaa tällaista kansalliseen itsetuntoon perustuvaa ajattelua, joka on minusta järkevä ja turvallisuuspoliittisesti oikea ajattelutapa. Yllättäen huomaan kuuluvani tällä taulukolla vasemmistolaisten ja vihreiden porukkaan, Tarkka tunnustaa.
Impivaaralaisuutta ilmassa
Verkkouutiset ja Nykypäivä kysyi toisessa tutkimuskysymyksessään, onko Suomen paikka ulko- ja turvallisuuspolitiikassa osana länttä vai omillaan? Enemmistö suomalaisista eli 62 prosenttia katsoi, että Suomen paikka on lännessä, kun taas vajaa kolmannes eli 28 prosenttia valitsi vaihtoehdon omillaan.
Tarkkaa askarruttaa, mitä ”omillaan” -vastanneiden mielissä on liikkunut:
– Sehän on mahdotonta ja älytöntä kuvitella, että mikään maa maailmassa voisi tulla toimeen ja elää niin, että ympäristöstä ei tarvitsisi välittää mitään. Tulkitsen tämän heijastavan jonkinlaista impivaaralaisuutta ja sisäänpäin kääntyneisyyttä, tällaista umpinaista maailmannäkemystä, Tarkka sanoo.
Tarkan mielestä kysymyksenasettelu on kuitenkin hankala, ja siitä on vaikea tehdä yksioikoisia johtopäätöksiä.
Informatiivisempaa Tarkan mielestä olisi ollut, jos vastausvaihtoehdoksi olisi tarjottu myös itää, ”joka on lännen vastakohta”.
– Omillaan -vaihtoehdon valinneissa voi olla niin suomettunutta Venäjään ankkuroitumista kuin tällaista impivaaralaisuuttakin, Tarkka pohdiskelee.
Puolueita vertailtaessa tämän kysymyksen kohdalla erottuvat selkeimmin perussuomalaisten kannattajat. Lähes puolet eli 47 prosenttia heistä on sitä mieltä, että Suomen paikka on omillaan.
Tarkan mielestä niin impivaaralaisuutta kuin suomettuneisuuttakin yhdistää se, että ”molemmat viittaavat menneisyyteen”.
– Suomettuneisuus oli aikanaan omalla tavallaan ihan järkevää ja jopa tuloksellistakin, mutta nyt aika on ihan toinen. Meillä ei ole Venäjän kanssa mitään yya-sopimusta, mikä on ratkaiseva tekijä, Tarkka huomauttaa.
