Verkkouutiset

Jo vauvoilla valmiuksia kuulla ja muistaa musiikin keskeisiä elementtejä

Jo vauvaikäisellä on valmiuksia kuulla ja muistaa musiikin keskeisiä elementtejä, ilmenee tuoreesta väitöskirjasta.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Myös ilman musiikkikoulutusta ihminen voi oppia prosessoimaan oman kulttuurinsa musiikkia kehityksen ja musiikille altistumisen myötä. Musiikin harrastaminen muokkaa aivojen kuuloalueiden toimintaa ja tehostaa siten musiikkiäänten käsittelyä jo lapsuudessa.

– Duuri vs. molli ja tasasointisuus vs. riitasointisuus sisältävät vahvoja merkityksiä länsimaiselle kuulijalle. Silti niiden erottelua ja sen kehitystä ei ole kattavasti tutkittu, kertoo Paula Virtala väitöstiedotteessaan.

Virtala mittasi tutkimuksessaan aivosähkökäyrän tapahtumasidonnaisia jännitevasteita, jotka syntyvät esitietoisesti, ilman keskittynyttä kuuntelua. Vasteiden avulla voidaan tutkia äänten erotteluvalmiuksia jo vastasyntyneillä vauvoilla, joilla on rajalliset kyvyt ilmaista havaintojaan.

Lisäksi on mahdollista verrata toisiinsa musiikkia harrastavia ja harrastamattomia lapsia ja aikuisia siten, että ryhmien väliset erot esimerkiksi keskittymiskyvyissä tai motivaatiossa paneutua musiikilliseen tehtävään eivät vaikuta tuloksiin.

Tulosten perusteella länsimaisen musiikin sointujen erottaminen on tehostunut musiikkia harrastavilla kouluikäisillä lapsilla ja vielä voimakkaammin aikuisilla muusikoilla.

– Jo vastasyntyneiden aivoissa ilmeni valmiutta erotella länsimaisen musiikin sointuja, etenkin tasasointisia ja riitasointisia sointuja. Kouluikäisistä musiikkia harrastavat lapset erottelivat esitietoisesti duuri- ja mollisointuja, kun taas musiikkia harrastamattomilla lapsilla ei ilmennyt näyttöä erotteluvalmiudesta. Siitä oli kuitenkin jonkinasteista näyttöä vastasyntyneillä sekä aikuisilla, joilla ei ollut runsaasti musiikkikoulutusta, Virtala kertoo.

Vain aikuiset muusikot erottelivat esitietoisesti sointukäännöksiä perusmuotoisista soinnuista, minkä perusteella musiikkikoulutuksen yhteys sointujen tehostuneeseen hermostolliseen prosessointiin näyttää kasvavan iän ja harrastusvuosien myötä.

Psykologian maisteri Paula Virtalan väitöskirja The neural basis of Western music chord categorisations – effects of development and music expertise tarkastetaan Helsingin yliopistossa keskiviikkona 14. tammikuuta.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)