Helsingin Sanomat kertoi, että Alkon ja Päivittäistavarakaupan välille on syttynyt sota vahvojen oluiden myynnistä. Nykyisin vahvoja oluita saa myydä vain Alko.
Kokoomus ja perussuomalaiset ovat vaatineet vahvojen oluiden myynnin sallimista päivittäistavarakaupassa. Keskustalainen perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula ei esittänyt myynnin laajentamista alkoholilain pohjaesityksessä helmikuussa. Lopullista lakiesitystä ei ole vielä annettu.
Alkon toimitusjohtaja Hille Korhonen pelkää, että päivittäistavarakaupan laajan jakelun ja vapaan hinnoittelun myötä vahvat oluet korvaisivat osittain viinin ja väkevien juomien kulutusta.
Panimoliiton toimitusjohtaja Elina Ussa näkee, että siirtymän pitäisi olla hyvä asia Alkon vastuullisen ja alkoholin kulutusta kontrolloivan monopolin näkökulmasta.
– Se ei varmaankaan Alkon perustehtävän kannalta ole ongelma, että suomalaisten alkoholin kulutus siirtyy miedompiin juomiin, Ussa toteaa.
Alkon toimitusjohtaja varoittaa, että Alko joutuisi sulkemaan etenkin pienten paikkakuntien huonosti kannattavia myymälöitä. Korhosen mukaan päivittäistavarakaupassa myytävän alkoholin prosenttirajan nostaminen sulkisi arviolta 30–120 Alkon myymälää. Alkolla on nykyisin 351 myymälää.
– Kun he uhkailevat myymälöiden sulkemisella, olisi varmaankin hyvä, että he laittaisivat tiskiin faktoja. Mikä on oluen myynnin merkitys Alkon kannattavuudelle? Sitä tietoa Alko ei jostain syystä ole antanut julkisuuteen, Ussa sanoo ja perää tietoa oluen myynnin osuudesta Alkon liikevaihdosta.
Helsingin Sanomissa esitettyjen tietojen mukaan vahvan oluen myyntivolyymi olisi noin 30 miljoonaa litraa, kun keskioluen myynti on noin 400 miljoonaan litraa.
Ussa ihmettelee lukua, sillä Alkon vuosikertomuksen mukaan Alko myi olutta 8,6 miljoonaa litraa vuonna 2015. Samana vuonna olutta tuotiin Suomeen 31,1 miljoonaa litraa pääasiassa Virosta.
– Jos lähdetään näistä puhumaan, niin puhutaan sitten ihan oikeasti ja niillä nimillä kuin ne on. Faktat pöytään, Ussa vaatii.
Lobbaavatko ministeriön virkamiehet Alkon suulla?
Panimoliiton Ussa ihmettelee, miksi Alkon toimitusjohtaja nyt uhkailee Alkojen lakkauttamisella.
– Onko joka ikinen Alkon myymälä nykyään kannattava? Onko kannattavuus peruste sille, miten uusia myymälöitä avataan ja niitä sijoitellaan? Vai onko taustalla laajempikin tehtävä huolehtia siitä, että maaseudulla on saatavuutta, Ussa kyselee.
Hän huomauttaa, että Alko on avaamassa oman verkkokaupan loppuvuodesta, mikä tarkoittaa sitä, että myymälöiden määrä vähenee.
– Onko verkkokauppakin uhka myymäläverkostolle, jos se tarkoittaa myymälöiden liikevaihdon vähenemistä?
Ussan mielestä Alkon viestintä on täysin ristiriitaista.
– Onko se STM:n ääni, joka tässä sittenkin kuuluu? Alkohan on erittäin vahvassa sosiaali- ja terveysministeriön ja valtion ohjauksessa. Jos näin on, onko oikein, että ministeriön virkamiehet lobbaavat näin vahvasti jonkin asian puolesta, Ussa ihmettelee.
Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula lupasi esityksen alkoholilain kokonaisuudistuksesta ”ennen kuin lehti on puussa”, eikä sitä ole vielä annettu.
– Onko sitten jo lumi maassa, Ussa aprikoi.
Alko ei pysty kilpailemaan Tallinnan sataman kanssa
Ussa näkee, että jos nelosoluen myynti sallittaisiin päivittäistavarakaupassa, sillä pystyttäisiin taklaamaan myös alkoholin tuontia. Virosta tuodaan Suomeen pääasiassa nelosolutta.
Nelosolutpaketti maksaa Alkossa kolme kertaa enemmän kuin Tallinnan satamassa. Kaupan ja teollisuuden osuus on melkein puolet Alkon hinnasta.
– Monopoli vain ei ole kilpailukykyinen. Se ei tule koskaan onnistumaan kilpailussa rajakauppaa vastaan. Verotus on ensisijainen ongelma, mutta kyllä monopolin hintarakennekin on niin jäykkä, ettei se mahdollista kilpailua.
Ussan mukaan nykyisen keinotekoisen 4,7 prosentin rajan poistuminen olisi erittäin suuri asia elinkeinon kannalta. Suomesta on siirtynyt oluen tuotantoa Viroon. Samaan aikaan, kun Suomessa tuotanto on vähentynyt 55,4 miljoonaa litraa vuosina 2003–2014, Virossa tuotannon määrä on kasvanut 57,1 miljoonaa litraa.
Panimoalan työllisyys on vähentynyt samalla ajanjaksolla yli 40 prosenttia Suomessa.
– Jos vahvat oluet sallittaisiin päivittäistavarakaupassa, suomalainen kuluttaja saisi ruokakaupasta lagerin ja pilsin sellaisena kuin se luonnolliselta vahvuudeltaan on. Jos raja nostettaisiin 7,5 prosenttiin, kuluttajat saisivat hankittua myös stout- ja portter-tyyppiset oluet ruokaostosten yhteydessä eurooppalaiseen tapaan, Ussa sanoo.
