Joka viidenneltä maakunnan nuorelta aikuiselta puuttuu peruskoulun jälkeinen tutkinto. Muualla maassa vastaava tilanne on 14,3 prosentilla 25–29-vuotiaista.
Erityisen huono tilanne on Karkkilassa ja Hangossa, joissa yli kolmanneksella ikäluokasta opiskelu jää peruskouluun. Vain kolmessa Uudenmaan kunnassa, Pukkilassa, Myrskylässä ja Kauniaisissa, tilanne on parempi kuin muualla Suomessa.
Ilmiö toistuu nuoremmissa ikäluokissa. Ainoastaan Sipoossa ja Kauniaisissa 17–24-vuotiaiden koulutustilanne on parempi kuin muualla Suomessa. Jos nuori ei tuossa iässä ole hankkinut tai opiskelemassa tutkintoa, on suuri vaara, että nuori syrjäytyy.
Tutkija Pekka Myrskylän mukaan syrjäytyneeksi luetaan nuoret, jotka ovat käyneet vain peruskoulun eivätkä opiskele, työskentele tai ole armeijassa, hoitovapaalla tai eläkkeellä. Uudellamaalla heitä on 16 000.
Mies jää naista useammin vaille koulutusta
Lähes kaikissa Uudenmaan kunnissa tutkinto puuttuu paljon useammin 25–29-vuotiaalta mieheltä kuin naiselta. Huolestuttavin miesten tilanne oli Pornaisissa, Karkkilassa ja Hangossa, joissa yli kolmanneksella opiskelu jää peruskouluun.
Pornaisissa huomiota herättää myös naisten ja miesten suuri ero. Vaikka naisten tilanne on maakunnan toiseksi paras, miehiä putoaa koulutuksesta lähes yhtä paljon kuin Hangossa ja Karkkilassa. Myös Siuntiossa, Vihdissä ja Kirkkonummella naisten ja miesten koulutusero on merkittävä.
Uudenmaan liiton erityisasiantuntija Markku Hyypiä näkee ilmiön taustalla sukupuolittuneet työmarkkinat. Suomessa työt jakautuvat edelleen melko vahvasti naisten ja miesten aloihin.
– Monessa pienessä kunnassa ilman koulutusta pärjää helpommin miehisellä alalla, kuten paikallisessa tehtaassa tai varastossa. Näiden kuntien naiset hakeutuvat miehiä helpommin jatkokoulutukseen, Hyypiä kuvailee.
Yksilöiden välinen koulutuskuilu syvä
Sen lisäksi, että Uudellamaalla yhä useampi nuori putoaa koulutuskelkasta, on maakunnassa myös suuret yksilöiden väliset koulutuserot. Toisin sanoen, Uudellamaalla asuu paljon sekä tohtoreita että peruskoulupohjalta ponnistavia.
Joka kolmas työikäinen uusmaalainen on koulutukseltaan vähintään tradenomi. Mutta siinä missä 57 prosentilla kauniaislaisista on vähintään tradenomin paperit, 43 prosentilta hankolaisista puuttuu koko peruskoulun jälkeinen tutkinto.
Koulutus suojaa silti nuorta etenkin taantumassa, jonka aikana nuorisotyöttömyys usein lisääntyy. Tälläkin hetkellä nuoria on paljon työttömänä juuri niissä kunnissa, joissa koulutuspudokkaitakin on runsaasti. Keskimäärin alle 25-vuotiaiden työttömyys on lisääntynyt Uudellamaalla tänä vuonna 17,3 prosenttia.
Huomiota herättävä ilmiö on myös pääkaupunkiseudulla ilman tutkintoa jäävien nuorten suuri joukko. Vaikka tilanne ei prosentuaalisesti näytä yhtä pahalta kuin monessa pienessä kunnassa, on kyse yli 91 000 nuoresta aikuisesta, joilta puuttuu peruskoulun jälkeinen tutkinto. Iso osa heistä on vaarassa syrjäytyä lähivuosina.
