Turkulaisista joka kolmas kokee työkykynsä heikentyneen. Vantaalaisista näin kokee joka neljäs, kun taas espoolaisista harvempi kuin joka viides. Suurissa kaupungeissa on eroja myös terveyskeskuslääkäripalveluiden riittävyydessä sekä asukkaiden hyvinvoinnissa, lihavuudessa ja osallistumisessa sosiaali- ja terveysalan järjestötoimintaan.
Alueellisessa terveys- ja hyvinvointi -tutkimuksessa (ATH) osoitettiin, että suurten kaupunkien välillä oli suuria eroja työkyvyssä ja työssä eläkeikään jaksamisessa, vaikka erot sukupuoli-, ikä- ja koulutus-, ja työllisyysrakenteessa huomioitiin analyyseissä.
– Työkyvyn ylläpitäminen sekä hyvinvoinnin edistäminen myös työttömyyden kohdatessa ovat tässä taloustilanteessa tärkeitä keinoja työurien pidentämisessä. Alueiden ja erityisesti väestöryhmien välisten sosioekonomisten erojen kaventaminen tulee saada poliittiseen keskusteluun vahvemmin esille. Miten esimerkiksi työttömien terveydenhuolto on järjestetty, ATH-tutkimuksesta vastaava tutkija, kehittämispäällikkö Risto Kaikkonen kysyy.
Yli miljoona tinkinyt ruuasta, lääkkeistä tai lääkärikäynneistä
Vähiten koulutetut kokivat köyhyyttä selvästi yleisemmin (24 %) kuin enemmän koulutusta suorittaneet (15 %). Jopa joka viides suomalainen, eli yli miljoona suomalaista, on rahanpuutteen vuoksi tinkinyt ruuasta, lääkkeistä tai lääkärikäynneistä. Tampereella asuvista näin on joutunut tekemään joka neljäs (31 000 henkilöä), kun Espoossa vastaavasti 16 prosenttia (32 000) henkilöä.
Lähes joka kolmas suomalainen on saanut terveyskeskuslääkärin palveluita tarpeisiinsa nähden riittämättömästi. Terveyskeskuslääkäripalveluiden riittämättömyyttä koettiin eniten Espoossa (43 %), Helsingissä (38 %) ja Vantaalla (37 %) kun taas erityisesti Turussa (27 %), Tampereella (32 %) ja Oulussa (33 %) terveyskeskuspalvelut tavoittivat paremmin niitä tarvinneet.
Joka toinen suomalainen kokee elämänlaatunsa hyväksi – espoolaiset tyytyväisimpiä
Joka toinen suomalainen aikuinen kokee elämänlaatunsa hyväksi ja itsensä suurimman osan ajasta onnelliseksi. Espoossa asuvista yli 60 prosenttia kokee elämänlaatunsa hyväksi, mutta turkulaisista vain alle puolet. Sosioekonominen asema on vahvasti yhteydessä elämänlaadun kokemiseen: vähiten koulutusta saaneista alle puolet mutta korkeammin koulutetuista lähes kaksi kolmannesta arvioi elämänlaatunsa hyväksi.
Vastaavasti masennusoireilu oli Espoossa koko Suomen keskiarvon alapuolella (24 %), mutta Turussa selvästi korkeammalla (30 %). Vähemmän opiskelleilla masennusoireilu oli korkeammin koulutettuja yleisempää.
Yhdistystoiminnalla on perinteisesti ollut merkityksellinen asema kansalaisten elämässä. Järjestötoimintaan osallistumisessa oli siinäkin eroja kaupunkien välillä. Aktiivisimmin osallistuivat turkulaiset, joista lähes joka viides kertoi toimivansa jossain sosiaali- ja terveysalan järjestössä.
ATH-tutkimus kartoittaa väestön elinoloja, hyvinvointia, terveydentilaa, elintapoja ja kokemuksia palvelujärjestelmästä. Vuodesta 2013 tutkimus on ollut valtakunnallinen, ja siihen osallistuu kahden vuoden aikana jopa yli 150 000 suomalaista.
