Tutkijat lyttäsivät poliisiammattikorkeakoulun maahanmuuttoraportin, näin vastaa rehtori

Kimmo Himbergin mukaan kriitikot ovat luoneet mielikuvan poliisiammattikoulun raportin tekijöiden epärehellisyydestä ja osaamattomuudesta.

  • ()

Poliisiammattikorkeakoulun rehtori Kimmo Himberg kertoo blogissaan pitäneensä selvänä, että poliisiammattikorkeakoulun viime viikolla julkaisema raportti Maahanmuutto & turvallisuus - arvioita nykytilasta ja ennusteita tulevaisuudelle tulisi kohtamaana kritiikkiä, ja että sen menetelmät, arviot ja päätelmät pyrittäisiin osoittamaan virheellisiksi.

Hänestä se kuuluu ajankohtaisen tutkimuksen luonteeseen.

”Aito tutkimushan on vähintäänkin julkista, kriittistä ja riippumatonta, ja tavoittelee objektiivisuuden ja kriittisyydestä kumpuavan kehityksen kautta myös edistymistä. Sen sijaan yksittäinen tutkimusjulkaisu harvoin, jos milloinkaan, tuottaa absoluuttisia totuuksia”, Himberg toteaa.

Selvityksen on tarkoitus tukea viranomaisten ennaltaehkäisevää toimintaa ja kotouttamistoimien kehittämistä. Valtioneuvoston tilaama selvitys tehtiin vuoden 2015 aikana yhteistyössä Tilastokeskuksen sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa.

Raportti herätti oitis laajaa mediahuomiota. Sitä kritisoitiin myös nopeasti.

Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija Karin Creutz, professori Markus Jäntti ja apulaisprofessori Lena Näre arvostelivat tutkimusta voimakkaasti Imagen verkkosivuilla julkaistussa vieraskynä-kirjoituksessaan.

”Raportti ei edes etäisesti muistuta tutkimuksen kriteereitä täyttävää työtä”, kirjoittajat toteavat.

Kritiikissä viitataan muun muassa Tutkimuseettisen neuvottelukunnan periaatteisiin ja todetaan, ettei poliisiammattikorkeakoulun raportti "täytä edes seminaarityöltä edellytettyä lähdekritiikkiä”.

Myös esimerkiksi raportissa käytettyä terminologiaa arvostellaan voimakkaasti. Tutkijoiden mukaan raportissa ei käytetä tutkimusyhteisön vakiintuneita termejä tai niitä käytetään väärin. Terminologiaa kuvataan ” harhaanjohtavaksi ja tarkoitushakuiseksi”. Myös sitaattien käyttöä kritisoidaan.

"Raportin tekijät ovat viskanneet pinoon suuren joukon tyystin erilaisia väitteitä ja mielipiteitä, joita sitten raflaavien otsikoiden alla luetellaan ranskalaisissa viivoissa", tutkijat sanovat.

Kaikkiaan tutkijat katsovat, että ”on pöyristyttävä ajatus, että raportti voisi vaikuttaa politiikan sisältöön. On murheellista, jos siihen vetoavat uskovat tukeutuvansa tutkittuun tietoon. Kehotamme Valtioneuvoston kansliaa pikaisesti ottamaan yhteyttä maamme tiedeyhteisöihin, jotta tulevaisuudessa valtion niukat resurssit tulisivat oikean eikä tällaisen kvasitutkimuksen käyttöön”.

Kimmo Himbergin mukaan arvostelijat ovat luoneet ”Tutkimuseettisen neuvottelukunnan periaatteisiin nojaten mielikuvan tutkijoiden epärehellisyydestä ja osaamattomuudesta”.

Terminologian osalta Himberg muistuttaa, että raportissa oli nelisivuinen käsitteiden ja niiden selitysten luettelo.

”’Laiton maahanmuuttaja’ ei käsitteeksi tunnu kelpaavan, vaikka osa maahantulijoista ylittääkin rajan lainvastaisin keinoin. Raportissa selvästi mainittu seikka, että turvapaikkaa hakiessaan laiton maahanmuuttaja ei enää ole laiton, ei kritiikissä tähän asti ole mainintaa ansainnut”, Himberg kirjoittaa.

Hänen mukaansa yhteiskuntatieteellisessä tutkimuksessa on myös verrattain tavallista käyttää tutkijoiden omasta tekstistä selvästi erotettuja sitaatteja.

”Raportin kriitikot mainitsevat 171 henkilölle lähetetyn sähköpostikyselyn ja toteavat sen saavan ’suuren tilan’. Paljon suuremman tilan raportissa saivat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, Tilastokeskuksen ja Työterveyslaitoksen yhteistyönä toteutettu, 3 262 henkilöä käsittänyt tutkimus ja toinen, 3 000 henkilöä käsittänyt, THL:n toteuttama ja raportoima tutkimus. Näitä kriitikot eivät mainitse”, Himberg toteaa.

Himbergin mukaan ”dosenttitasoinenkin tutkija voi päästä kokemaan, millainen on aikakauslehden sivuilla tapahtuva tyrmäys” silloin, kun kyse on tutkimusaiheesta, josta jokaisella kansalaisella on mielipide.

Arvoisa kommentoija, kunnioitathan hyviä tapoja. Terävä kritiikki on sallittua. Henkilökohtaiset tai kansanryhmien solvaukset ja ihmisarvon loukkaukset poistamme. Voimasanojen käyttöä tai alatyyliä kohtaan meillä on nollatoleranssi. Emme voi myöskään julkaista ulkopuolisia linkkejä. Pysy asiassa.