Maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) toivoo, että niin sanottuja maaseutuohjelman rahoja käytettäisiin nykyistä enemmän maanviljelijöiden mielenterveystyöhön.
– Toivottavasti mahdollisimman monella alueella tehdään hakemuksia ja niihin saadaan myönteisiä päätöksiä, hän sanoo Verkkouutisille.
Maaseutuohjelma tarkoittaa kahdeksan miljardin euron rahoituspakettia, jota käytetään maaseudun kehittämiseen vuosina 2014–2020. Rahat tulevat EU:sta ja Suomen valtion budjetista. Osa rahoista käytetään maataloustukiin, mutta myös muut yrittäjät voivat saada tukea samasta rahastosta.
Tiilikaisen mukaan Satakunnasta, Pirkanmaalta ja Savosta on saatu myönteisiä kokemuksia, kun maaseuturahoja on ohjattu mielenterveystyöhön.
– Välillä hyvinkin vaikeita tilanteita on pystytty purkamaan, kun on oikealla tavalla päästy ongelmiin käsiksi. Se edellyttää tietysti äärimmäistä luottamusta.
Hän sanoo, että viljelijöiden heikko jaksaminen on yhä kasvava ongelma. Tilannetta pahentaa se, että maatalouden kannattavuus on heikentynyt, koska ruoka on halventunut ja tuottajan saama osuus pienentynyt.
– Henkinen kantti joutuu todella lujille, jos on useampi tappiollinen vuosi peräjälkeen.
Tiilikaisen mukaan valtion keinot parantaa maatalouden kannattavuutta ovat rajalliset.
– Poliittisen päätöksen mahdollisuus vaikuttaa markkinoihin on valitettavan heikko. Jos markkinoilta jää satojen miljoonien tulovirta tulematta, sitä on mahdoton tuella paikata.
Hallitus kaavailee kuitenkin parhaillaan maatalouden kriisipakettia. Asiasta sovittiin jo viime keväänä budjettineuvotteluiden yhteydessä.
Tiilikaisen mukaan hallitus etsii monipuolisia keinoja, joista yksi ovat valtion takaukset maatalouden lainoihin. Sillä pyritään parantamaan tilojen maksuvalmiutta.
EU puolestaan hakee keinoja leikata maidon ylituotantoa. Tehtävä on ristiriitainen, koska EU poisti maidontuotannon kiintiöt vasta vähän yli vuosi sitten.
Kiintiöt estivät ylituotannon. Niitä ei kuitenkaan olla palauttamassa, vaan EU etsii nyt muita keinoja saman ongelman ratkaisemiseksi.
Vähän toisenlainen keino maatalouden tilanteen parantamiseksi on byrokratian purkaminen. Sitä on yritetty tehdä vuosien ajan sekä EU:ssa että Suomessa.
Tiilikainen myöntää, että tehtävä on vaikea.
– Byrokratiaa on olemassa siksi, että maataloudelle maksetaan tukia. Ja kun maksetaan tukia, täytyy asettaa ehdot, joita täytyy valvoa. Aina kun on tehty uudistuksia, homma on mennyt kerta kerran jälkeen monimutkaisemmaksi.
Keskustan eduskuntaryhmä antoi tiistaina oman panoksensa byrokratian purkuun. Se ehdotti melkein sataa keinoa, jolla viljelijöiden tilanne paranee.
Tiilikainen kehuu ehdotuksia, mutta lisää, että ministeriö on jo purkanutkin byrokratiaa. Yksi kevennys koskee karjan juottopisteitä.
Aiemmin kotimainen asetus sääti, miten monta juottopistettä karjatilalla tulee olla. Yksi iso juottola ei kelvannut, vaan niitä piti olla useita.
Ministeriö muutti asetusta siten, että yksi kaukalo riittää. Lehmät voivat juoda siitä rinnakkain.
– Eläimen kannalta on olennaista, että se saa vettä, eikä että sillä on nimikkohana, Tiilikainen sanoo.
Muutos tehtiin kotimaassa eikä siihen tarvittu lupaa EU-komissiosta.
