Kansanedustaja Osmo Kokon (ps.) kirjallisessa kysymyksessä Tiehöylät tienhoidossa todetaan, että ”pitkät, keltaiset ja voimakkaat tiehöylät eli niin sanotut tiekarhut ovat valitettavasti nykyään yhä harvinaisempi näky teillä”.
Tieliikelaitos-Destialla on enää muutama kymmenen tiehöylää, kun vielä parikymmentä vuotta sitten niitä oli 200.
”Tiehöyliä on käytetty vuosikymmenet taistelussa ajoväylien jäätyneitä tienpohjia ja sohjoa vastaan”, Osmo Kokko kirjoittaa.
Kokon mukaan tiehöylän paikan on ottanut kevyempi kalusto, joka ei kuitenkaan pysty poistamaan jäätä yhtä tehokkaasti ja saamaan teitä tasapintaisiksi esimerkiksi jäätyneiden ajourien osalta sekä tasoittamaan pientareita.
”Kuorma-autoon kiinnitetyssä aurausterässä on terän muodon vuoksi se ongelma, että se jättää tien ulkoreunaan jäisen kantin. Auton renkaan osuessa kanttiin se heittää auton takaisin ajouraan, ja näin syntyy epävakaa ajoalusta. Tiehöylien kanssa tätä ongelmaa ei ollut. Ongelma korostuu etenkin kapeissa ja leveissä ajoneuvoissa, jotka eivät sovi ajouraan”, kansanedustaja tietää.
Kysymyksen mukaan tienhoidon urakkatarjouksissa olisi tarvetta edellyttää urakoitsijoilta tiehöylää, mutta niin ei tehdä.
”Suomi tulee aina olemaan talvinen maa, jossa sääolosuhteet ovat hyvin vaihtelevia ja haastavia. Ajourat ovat vakava liikenneturvallisuusuhka, ja niiden vuoksi tänä talvena Suomessa on ollut jopa kuolonkolareita, kun auto on lähtenyt heittelehtimään ajourassa”.
