Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella tehdyssä väitöstutkimuksessaan tutkija Nadja K. Schreier on tarkastellut sääolosuhteiden ja lämpötilan vaihtelun sekä Helsingin vuoden 1944 pommitusten yhteyttä pitkäaikaissairauksiin.
Vuoden lämpimimpien kuukausien aikana alkunsa saaneet naiset sairastuivat tutkimuksen mukaan aikuisina todennäköisemmin kohonneeseen verenpaineeseen kuin kylmänä vuodenaikana siitetyt.
Vuoden kylmimpinä kuukausina siitetyillä naisilla sen sijaan oli aikuisiällä matalampi painoindeksi, he olivat harvemmin ylipainoisia ja heillä oli alhaisempi rasvaprosentti kuin lämpiminä kuukausina alkunsa saaneilla.
Toisaalta lämpimänä vuodenaikana siitetyillä miehillä oli aikuisena kylmän kauden miehiä matalampi painoindeksi.
Lasten sairastumisessa tyypin 1 diabetekseen näkyi maailmanlaajuisesti yhteys vuodenaikoihin. Lisäksi mitä kauempana asuinpaikka sijaitsi päiväntasaajasta, sitä todennäköisemmin havaittiin vuodenaikaisvaihtelua sairastumisen suhteen.
Sikiöaikainen altistuminen pommituksille puolestaan näytti lievästi suojaavan naisia sairastumasta sydän- ja verisuonitauteihin sekä aivoverisuonisairauksiin. Havaittu yhteys oli kuitenkin heikko.
Todennäköisyys menehtyä sepelvaltimoperäiseen sairaskohtaukseen vaihteli selvästi sekä viikonpäivän että kuukauden mukaan. Korkein riski menehtymiseen oli joululomakauden aikaan sekä sunnuntaisin. Yhteyttä säätilaan ei näiden kohtausten osalta havaittu.
Schreier väittelee perjantaina Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta The Influence of Weather, Season, Climate, and Disasters on Non-Communicable Diseases.
