Perjantaina julkaistun tutkimuksen mukaan syrjäytyneisyys ei välttämättä ole keskeinen syy taistelualueille matkustamiseen.
Laajaan haastattelu-, havainnointi- ja verkkoaineistoon perustuvassa tutkimuksessa pyrittiin selvittämään, miksi ja miten Syyrian ja Irakin konfliktialueet ja siellä toimivat järjestöt, erityisesti ISIS, ovat onnistuneet houkuttelemaan toimintaansa Suomesta lähtöisin olevia musliminuoria. Aineisto perustuu konfliktialueelle suuntautuvaan liikkuvuuteen kytköksissä olevien henkilöiden haastatteluihin ja heidän viestintäänsä sosiaalisessa mediassa.
Tutkimuksen keskeisin havainto on, että radikalisoitumista ei tulisi Suomessa tarkastella ainoastaan lopullisena ideologian omaksumisena, vaan prosessina, jossa nuoret etsivät vastauksia itseään askarruttaviin kysymyksiin sekä rakentavat ja määrittelevät uudelleen uskonnollisia kantojaan.
Tutkittavat samaistuvat voimakkaasti konfliktialueilla kärsivien muslimien kanssa. Tutkimukseen osallistuneet jakavat unelman muslimien globaalista yhtenäisyydestä, mutta ovat samalla tietoisia moniäänisten muslimiyhteisöjen keskuudessa vallitsevista erimielisyyksistä.
Tutkimukseen osallistuneet koostuivat alueelle vuosina 2012-2015 matkustaneiden omaisista, tuttavapiiristä, Suomessa asuvista jihadististen järjestöjen kannattajista, terrorismirikoksista tutkituista tai pidätetyistä henkilöistä sekä nuorison ja syrjäytymisen parissa toimivista henkilöistä.
Haastatteluissa käsiteltiin neljäntoista henkilön vaiheita, joista kolmetoista oli liittynyt ISIS-järjestöön ja yksi oli matkustanut Syyriaan jo ennen ISISin ilmaantumista konfliktialueelle. Näistä henkilöistä ainakin neljä on menehtynyt. Tutkimusaineisto avaa siis näkökulman miltei viidennekseen Syyrian konfliktiin Suomesta matkustaneista henkilöstä.
Vuodesta 2012 lähtien Suojelupoliisi on tunnistanut noin 70 Suomesta Syyrian konfliktialueille matkustanutta henkilöä.
Tutkimuksen on toteuttanut Helsingin yliopiston Svenska social- och kommunalhögskolanin Etnisten suhteiden ja nationalismin tutkimuskeskus (CEREN).
