The Economist-lehden torstaina julkaiseman listan mukaan Suomi on ykkösenä kärjessä, kun puhutaan parhaasta maasta naisen työssäkäymisen kannalta.
”Lasikattotaulukoksi”-nimetty lista ottaa huomioon naisten korkeakoulutuksen, työhön osallistumisen, palkan, lastenhoitokulut, äitiysvapaat, kauppakorkeakouluhakemukset ja johtotehtävät. Jokaisen maan tulos on keskiarvo edellisestä yhdeksästä sektorista.
Listan kolme kärkimaata ovat kaikki pohjoismaita: Suomen perässä tulevat Norja ja sitten Ruotsi. Taulukon sadasta mahdollisesta pisteestä Suomi sai 80, Norja miltei yhtä paljon.
Suomessa huomattavaa on erityisesti naisten osuus korkeakouluopiskelijoista: yli puolet sekä kauppakorkeakouluopiskelijoista, sekä korkeakouluopiskelijoista ylipäänsä on naisia. Myös työssä käyvien naisten määrä on Suomessa tilastoiduista maista korkein.
Alimpina listalla olivat Turkki, Japani ja Etelä-Korea.
Vaikka Suomi siis onkin tilastojen mukaan maailman paras paikka työssä käyvälle naiselle, Taloussanomien mukaan suomalaisnainen lähtee silti suomalaista miestä todennäköisemmin nykypäivänä töihin ulkomaille.
Erityisen selvä on ero työuraansa aloittelevien parikymppisten kohdalla. Tilastokeskuksen uusimpien tilastojen mukaan vuonna 2013 suomalaisia naisia muutti ulkomaille kaikkiaan 5 240, kun taas miehiä suuntasi ulkomaille vain 4 418.
Neljä suurinta naisia ulkomaille houkuttelevaa toimialaa ovat kauppa-, finanssi- ja kiinteistöala, koulutus ja tutkimus sekä terveydenhuolto.
Pohjoismaiden lisäksi suosituimpia kohdemaita ovat Yhdysvallat, sekä Euroopan suuret talousvaltiot. Viimeaikaisten nousijoiden joukossa on myös Viro.
Näiden lisäksi naisia lähtee paljon töihin myös Aasiaan Kiinaan ja Arabiemiraatteihin, Afrikkaan Keniaan, Somaliaan ja Egyptiin, sekä Etelä-Afrikkaan Brasiliaan.
Lapin yliopiston tutkijan Saara Koikkalaisen mukaan 70 prosenttia ulkomaille lähteneistä kertoo saavansa parempaa palkkaa kuin Suomessa. Raha ei kuitenkaan ole ainoa motiivi ulkomaille lähtemiseen: taustalla voi olla myös rakkaus, opiskelu tai esimerkiksi elämäntapamuutos.
Siirtolaisuusinstituutin verkostotutkija Paula Könnilä arvioi, että naisten kynnystä lähteä ulkomaille saattaa madaltaa myös “naisia yhdistävät rohkeus kohdata uusi kulttuuri, motiivi sopeutua siihen ja ennakkoluulottomuus ottaa vastaan muutakin kuin oman alan työtä”.
