Hallitus sopi 29. kesäkuuta reformiministerityöryhmässä käytyjen neuvotteluiden jälkeen valinnanvapauslainsäädäntöä ja monikanavaisen rahoituksen yksinkertaistamista koskevasta jatkovalmistelusta. Suomalaisen valinnanvapausmallin lähtökohdaksi hallitus haluaa ihmisten erilaiset palvelutarpeet.
Suomalaisessa valinnanvapausmallissa valinnanvapauden toteuttamisen pääkeinot ovat: laajasti perustason palveluja tarjoava sosiaali- ja terveyskeskus, suppeamman palveluvalikoiman omatiimi tai sote-asema, palveluseteli ja henkilökohtainen budjetointi. Hallituksen mukaan valinnanvapausmalli kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja ja parantaa palveluiden yhdenvertaista saatavuutta sekä vahvistaa perustason palveluita.
Lainsäädäntöön valmistellaan useita rinnakkain toimivia valinnanvapauden toteuttamisen tapoja, joilla vastataan erilaisiin asiointitarpeisiin. Esimerkiksi osa asiakkaista tarvitsee monia eri palveluja ja tukea valintojen tekemiseen. Heitä varten tarvitaan tehokasta palveluohjausta ja neuvontaa.
Hallituksen mukaan monissa sosiaalipalveluissa valinnanvapaus on hyvä väline vahvistaa asiakasosallisuutta ja itsemääräämisoikeutta. Merkittävä palveluiden asiakkaisiin kohdistuva julkisen vallan käyttö on jatkossakin maakunnan viranomaisten tehtävänä.
Perustason palveluissa asiakkaille varmistetaan pääsääntönä yhdenvertainen mahdollisuus valita julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin tuottaja. Samalla säilytetään nykyinen oikeus valita julkisen sektorin tuottajien välillä.
Jatkovalmistelussa arvioidaan väestövastuisen sosiaali- ja terveyskeskuksen palveluvalikoiman laajuutta ja tarkoituksenmukaisuutta eri asiakasryhmien tarpeiden sekä erikokoisten tuottajien markkinoille pääsyn kannalta. Erikoistason sosiaali- ja terveyspalveluissa asiakas voi valita soveltuvin osin julkisen sektorin sisällä sekä julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin tuottajien välillä.
Työterveyshuollon nykyiseen asemaan ja perustehtävään ei tehdä muutoksia, mutta palvelut pitää sovittaa yhteen muun sosiaali- ja terveydenhuollon kanssa. Työterveyshuolto painottuisi jatkossa enemmän ennaltaehkäisevään ja työkykyä edistävään toimintaan.
Oppilas- ja opiskeluhuollon palveluiden kokonaisuuden (kouluterveydenhuolto, koulupsykologi- ja koulukuraattoripalvelut) rooli on opiskelun tukemisessa oppilaitoksessa ja siihen liittyvissä ennaltaehkäisevissä ja korjaavissa toimissa. Se ei luontevasti kuulu perustason valinnanvapauden piiriin. Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön YTHS:n toiminnan mahdolliset muutostarpeet arvioidaan jatkovalmistelussa. Niin ikään suun terveydenhuollon valinnanvapausmalli ratkaistaan jatkovalmistelussa.
