Hallitus aikoo käynnistää kolmessa tai neljässä kunnassa kokeilun, jolla pilotoidaan väestövastuisen sosiaali- ja terveyskeskuksen valintaa ja toimintaa ennen valinnanvapausmallin käyttöönottoa koko maassa.
Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluntuottajat asetetaan samalle viivalle ja mahdollistetaan pienten ja keskisuurten yritysten ja kolmannen sektorin toimijoiden osallistuminen palvelujen tuottamiseen.
Kokeilu käynnistetään ensi vuoden alussa ja se jatkuu siihen asti, kun valinnanvapaus otetaan käyttöön koko maassa 1.1.2019. Kokeilukunnat valitaan kesän ja syksyn aikana. Kokeilun tulokset otetaan huomioon valinnanvapausmallin valmistelussa.
Kokeilu toteutetaan perusterveydenhuollossa palvelusetelilainsäädäntöä hyödyntämällä. Sote-uudistuksen valmistelua johtavan alivaltiosihteerin Tuomas Pöystin mukaan palveluseteli on otettava vakavasti valinnanvapausmallin jatkovalmistelussa.
Valinnanvapautta pohtinut professori Mats Brommelsin selvitysryhmä jätti palvelusetelijärjestelmän kokonaan pois esityksestään. Brommels kertoi, ettei hän itse pidä palvelusetelijärjestelmästä.
– Odotukset ja kilpailua koskevat asiantuntijaselvitykset sekä käyttäjäkokemukset kertovat, että jatkotyössä palveluseteli on pidettävä yhtenä hyvin varteenotettava valinnanvapauden toteuttamiskeinona, Pöysti sanoi Terveyspalvelualan liiton ja Lääkäripalveluyritysten järjestämässä tilaisuudessa tänään.
Pöystin mukaan palveluseteli soveltuu hyvin standardoituihin palveluihin.
– Niistähän on saatu Suomessa kohtuullisen hyviä kokemuksia niissä palveluissa, joihin se soveltuu.
Suomen yrittäjät on ihmetellyt, miksi Brommelsin työryhmä on hylännyt palvelusetelijärjestelmän.
Terveyspalvelualan liiton ja Lääkäripalveluyritysten teettämän kyselytutkimuksen mukaan suomalaisista 69 prosenttia on sitä mieltä, että palvelusetelijärjestelmää tulisi hyödyntää nykyistä enemmän.
Palvelusetelillä tarkoitetaan kunnan myöntämää sitoumusta korvata kuntalaisen käyttämien yksityisten terveyspalvelujen kustannukset osittain tai kokonaan.
Palveluntuottajan valinnassa tärkeimpinä tekijöinä vastaajat pitävät hoidon laatua ja vastaanottoaikojen saatavuutta.
Myös SDP:n ja vasemmiston äänestäjät kannattavat valinnanvapautta
Valinnanvapausmalliin suhtautuu myönteisesti 65 prosenttia ja kielteisesti kymmenen prosenttia kyselyyn vastanneista.
Valinnanvapausmalli määriteltiin kyselyssä siten, että asiakas voi valita hoitopaikkansa julkisten, yksityisten ja kolmannen sektorin palveluntuottajien joukosta. Palvelut rahoitetaan pääsääntöisesti verovaroin ja palveluntuottajien hyväksyminen järjestelmään on julkisen tahon vastuulla.
Valinnanvapausmalliin suhtautuvat myönteisimmin kokoomuksen, kristillisdemokraattien, keskustan ja perussuomalaisten kannattajat, mutta myös SDP:n kannattajista 59 prosenttia ja vasemmistoliiton kannattajista 47 prosenttia suhtautui myönteisesti valinnanvapausmalliin.
Kyselyyn vastanneista 44 prosenttia ei todennäköisesti vaihtaisi terveysasemaansa, vaikka valinnanvapaus astuisi nyt voimaan. Ne 27 prosenttia vastaajista, jotka varmasti tai todennäköisesti vaihtaisivat hoitopaikkaansa, siirtyisivät 80-prosenttisesti yksityiselle lääkäriasemalle.
Tutkimukseen vastasi 3 033 henkilöä ympäri Suomen. Otos edustaa yli 18-vuotiaita suomalaisia. Virhemarginaali on noin kaksi prosenttiyksikköä. Tutkimuksen toteutti Aula Research 29.4.–23.5.2016.
