Professori Mats Brommels pitää todennäköisenä, että yksityiset sairauskuluvakuutukset tulevat lisääntymään. Brommels perustelee näkemystään sillä, että yksityisistä palveluista nykyisin maksettavat Kela-korvaukset tulevat poistumaan.
Brommels huomauttaa kuitenkin, että yksityiset ja kolmannen sektorin palveluntuottajat pääsevät jatkossa osallistumaan julkisesti rahoitettujen palveluiden tuottamiseen. Palveluntuottajaksi hyväksytään, jos täyttää tietyt kriteerit.
Valinnanvapautta pohtinut Brommelsin johtama selvitysryhmä luovutti tänään loppuraporttinsa perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehulalle (kesk.).
Brommelsin työryhmä hahmotteli raportissaan, mitä perustason palveluita sote-keskuksen on tuotettava asiakkailleen ja mitkä palvelut kuuluvat valinnanvapauden piiriin. Sote-keskus toimii portinvartijana, joka arvioi kansalaisen oikeutta ja tarvetta valinnanvapauden piirissä oleviin palveluihin ja erikoistason palveluihin. Nämä palvelut muodostavat käytännössä julkisen palvelulupauksen.
Loput palvelut asiakas joutuu maksamaan kokonaisuudessaan itse. Tähän perustuu Brommelsin näkemys yksityisten sairauskuluvakuutusten lisääntymisestä.
Kaikkea ei tarvitse tuottaa saman talon sisällä
Sote-keskuksen voi perustaa julkinen, yksityinen tai kolmannen sektorin ylläpitämä toimija. Vaikka sote-keskuksen täytyy tuottaa pitkä lista palveluita, kaikkea ei tarvitse tuottaa saman talon sisällä.
Brommelsin mukaan verkostomaisessa tuotantotavassa riittää, että sote-keskuksella on arviolta 5 000 listautunutta asiakasta. Silloin sote-keskuksen itse tuottamiin palveluihin sisältyisi lääkärin, terveydenhoitajan, sairaanhoitajan ja sosiaalityöntekijän vastaanotto ja loput sote-keskukselta edellytettävät palvelut olisivat yhteistyökumppaneiden tai alihankkijoiden tuottamia.
Brommelsin raportissa ei ehdoteta palveluseteleiden käyttöä. Brommels kertoo, ettei hän henkilökohtaisesti pidä nykyisestä palvelusetelijärjestelmästä, joka jättää omavastuuosuuden avoimeksi.
Selvitysryhmän esittämässä mallissa verkoston tuottajille maksetaan kiinteä korvaus ja asiakasmaksut ovat asiakasmaksulain mukaisia.
Brommelsin mukaan sote-keskuksen ja alihankkijoiden välille syntyy sopimussuhde.
Nämä palvelut sisältyvät palvelulupaukseen
Selvitysryhmän esityksen mukaan sote-keskuksen tuottamiin tai tarjoamiin peruspalveluihin kuuluu sosiaalihuoltolain mukainen sosiaalityö, sosiaaliohjaus, sosiaalinen kuntoutus, perhetyö, päihdetyö, mielenterveystyö, kasvatus- ja perheneuvonta, yleislääkärin vastaanotto, terveydenhoitajan ja sairaanhoitajan itsenäinen vastaanotto, lasten- ja äitiysneuvola sekä muu terveyden edistäminen ja ennaltaehkäisy.
Muut valinnanvapauden piiriin kuuluvat peruspalvelut ovat: kotipalvelu, kotisairaanhoito, asumispalvelut, laitospalvelut, liikkumista tukevat palvelut, kuntoutus- ja terapiapalvelut, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, suun terveydenhuolto ja muut erityispalvelut, kuten ravitsemus- ja puheterapia ja jalkojen hoito. Asiakas valitsee palveluntuottajan saatuaan sote-keskuksesta lähetteen tai palveluohjauksen tai viranomaisen etuuspäätöksen.
Jäljelle jää myös täysin yksityinen sektori, joka ei nauti yhteiskunnan tukea. Työryhmä esittää, että jatkossa asiakas maksaa kokonaan itse esimerkiksi gynekologin ja silmälääkärin palvelut, jotka eivät kuulu edellä listattuihin peruspalveluihin eivätkä valinnanvapauden piiriin.
Julkisesti rahoitettuihin erikoistason palveluihin asiakas pääsee, mikäli sote-keskus katsoo sen tarpeelliseksi. Valinnanvapauden piiriin sisältyviä erikoispalveluita selvitysryhmä ei ole yksilöinyt, vaan se on antanut niistä ainoastaan esimerkkejä, kuten kaihileikkaus. Erikoissairaanhoidon poliklinikkapalvelut saattavat olla sellaisia, jotka otetaan vielä valinnanvapauden piiriin. Valtio ja maakunnat päättävät valinnanvapauden piiriin kuuluvista erikoistason palveluista.
