Sote-henkilöstön sairauspoissaolojen määrä huolestuttaa

Kuntatyöntekijät poissa työstä sairauden takia keskimäärin 16,7 päivää. Sairaanhoitajat, lähihoitajat ja kodinhoitajat sairastivat selvästi enemmän.

  • LKS 20170119 - Hoitaja annostelee lääkkeitä Kustaankartanon vanhusten palvelukeskuksen pitkäaikaisosastolla Helsingissä 9. elokuuta 2016. LEHTIKUVA / JUSSI NUKARI

    Hoitaja annostelee lääkkeitä.

    ()

Sairauspoissaolojen määrä laski kunta-alalla vuodesta 2008 vuoteen 2013 saakka. Sen jälkeen väheneminen on pysähtynyt.

Viime vuonna kuntatyöntekijät olivat poissa työstä oman sairauden takia keskimäärin 16,7 päivää, osoittavat tuoreimmat Kunta10-tutkimuksen tulokset.

Eniten sairastavat palveluammateissa työskentelevät ja ruumiillista työtä tekevät, vähiten ylemmät toimihenkilöt ja esimiesasemassa olevat.

Kunta-alalla sairauspoissaolojen määrä kasvoi 2000-luvun loppupuolelle saakka. Luvut olivat huipussaan vuonna 2008, jolloin kuntatyöntekijät olivat keskimäärin 19,4 päivää poissa töistä sairauden takia. Vuodesta 2013 sairauspoissaolojen määrä on pysynyt tasaisena, suunnilleen samalla tasolla kuin viime vuonna ‒ keskimäärin 16,7 sairauspäivää työntekijää kohti.

Eniten viime vuonna sairastivat kodinhoitajat, lähihoitajat, koulukäyntiavustajat, siivoojat ja sairaala-apulaiset (24–31 päivää vuodessa). Vähiten sairauspoissaoloja oli johtajilla, erityisasiantuntijoilla, lääkäreillä ja opettajilla (6–9 päivää).

– Ammattiryhmien väliset erot sairauspoissaoloissa ovat pysyneet melko vakaina koko 2000-luvun mutta ikäryhmien väliset erot ovat tasoittuneet, kertoo johtava asiantuntija Tuula Oksanen Työterveyslaitoksesta.

– Vuonna 2000 yli 50-vuotiaat sairastivat keskimäärin 21 päivää ja alle 40-vuotiaat 14 päivää. Viime vuonna näiden ikäryhmien välinen ero oli puolittunut. Yli 50-vuotiaat sairastivat keskimäärin 18 päivää ja alle 40-vuotiaat 15 päivää.

Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön lukujen tarkastelu osoittaa, että sote-alan johtajat (9 pv), lääkärit (8 pv), yli-ja osastonhoitajat (13 pv), psykologit (11 pv), fysioterapeutit (16 pv) ja sosiaalityöntekijät (13 pv) sairastavat vähemmän kuin kuntatyöntekijät keskimäärin.

Sen sijaan sairaanhoitajat (20 pv), lähihoitajat (26 pv) ja kodinhoitajat (31 pv) sairastivat selvästi enemmän. Näissä ammateissa sairauspoissaolojen määrä on myös kasvanut vuodesta 2015.

– Luvut ovat sote-uudistuksen toteutumisen kannalta huolestuttavia. Varsinkin sairaanhoitajat, lähihoitajat ja kodinhoitajat tarvitsevat erityistä tukea työkyvyn ylläpitämisessä muutoksen keskellä, sanoo Oksanen.

– Yhtenä sote-uudistuksen tavoitteena on terveyserojen kaventaminen. Sote-organisaatioilla on jatkossa täysi työ huolehtia, että tavoite saavutetaan myös oman henkilöstön osalta, toteaa Oksanen.

Työterveyslaitoksen Kunta10-tutkimus on Suomen suurin kunta-alan henkilöstön seurantatutkimus. Tutkimukseen osallistuvat Helsinki, Espoo, Vantaa, Tampere, Turku, Oulu, Naantali, Raisio, Nokia, Valkeakoski ja Virrat. Yli 90 000 kuntatyöntekijän vuosittaisia sairauspoissaoloja seurataan työnantajien henkilöstörekistereistä yhdenmukaisella laskentatavalla suhteuttaen toteutuneet sairauspoissaolopäivät tehtyihin henkilötyövuosiin.

Arvoisa kommentoija, kunnioitathan hyviä tapoja. Terävä kritiikki on sallittua. Henkilökohtaiset tai kansanryhmien solvaukset ja ihmisarvon loukkaukset poistamme. Voimasanojen käyttöä tai alatyyliä kohtaan meillä on nollatoleranssi. Emme voi myöskään julkaista ulkopuolisia linkkejä. Pysy asiassa.