Jarmo Lindbergin mukaan tiedustelun ja valvonnan täytyy olla riittävän korkeassa valmiudessa.
– Meidän pitää tarkastella puolustusvoimien valmiusasioita, valmiusjärjestelyjä ja joukkojen taistelukestävyyttä, hän toteaa.
Toinen tärkeä asia on raha.
– Suurten muutosten tekeminen on haasteellista nykyisellä rahakehyksellä. Jos pidetään henkilöstöä korkeammassa valmiudessa, siitä tulee suoraan henkilökustannuksia. Ympärivuorokautinen ja viikonloppuisin tapahtuva toiminta on kallista, hän muistuttaa.
Lindberg muovailee kuvaa armeijasta, jonka muodostavat yhtäältä teknologisesti hyvin varustetut ja hyvässä valmiudessa olevat yksiköt sekä niitä täydentävät laajempaan ja pitkäkestoisempaan toimintaan kykenevät joukot.
– Ajatuskehikko on sellainen, että ei ole vain pieni teknokärki tai vain suuri reservimassa, vaan oikeassa suhteessa kumpiakin elementtejä, Lindberg sanoo Suomen Kuvalehdessä.
– On korkeammassa valmiudessa oleva teknisempi osio, johon kuuluvat jo nyt esimerkiksi maavoimien erikoisjoukot ja ilmatorjunta- ja panssarintorjuntajärjestelmät sekä tietyt ilma- ja merivoimien elementit. Mutta koska Suomi on kohtalaisen kookas maa suurvallan naapurina ja sotilasliiton rajamailla, geostrateginen asemamme edellyttää, että meillä on myös laaja reservi, Lindberg jatkaa.
Hänen mukaansa nykyajan kriiseille on tyypillistä, että ne tulevat ilman pitkää ennakkovaroitusaikaa. Käytännössä valmistautumiseen voi jäädä vain joitakin kuukausia tai viikkoja. Se vaatii puolustusvoimiltakin uudenlaista ketteryyttä.
– Tämä ei silti tarkoita, että nyt oltaisiin luomassa jotain uutta valtavaa teknokärkeä. Kysymys on enemmän siitä, että jo olemassa olevia elementtejä joiltakin osin täydennetään.
Lindberg ei lämpene puheille siitä, että Suomen pitäisi irtautua jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta.
– Valtaosa jalkaväkimiinoista on jo tuhottu. Sillä tiellä on kovin haasteellista palata enää taaksepäin, koska jalkaväkimiinoja ei enää valmisteta sillä tavalla kuin aikoinaan on tehty, ja sielläkin missä niitä vielä valmistetaan, niitä ei olla enää kovin halukkaita myymään, hän sanoo.
