”Suomi yrittää vastata kysymykseen, joka tulisi silti esittää Venäjälle. Raportin mukaan Venäjä pitää Naton laajenemista uhkana kansalliselle turvallisuudelleen”, Alpo Rusi kirjoittaa Iltalehden Näkökulma-kirjoituksessaan.
Rusi on eläkkeelle jäänyt ulkoasiainneuvos, kirjailija, tutkija ja diplomaatti.
”Kesäkuussa 2012 maanpuolustusväki oikein pyysi kenraali Nikolai Makarovin kertomaan asian Helsinkiin. ’Sitä saa mitä tilaa’. Raportin mukaan Venäjä pyrkii estämään Suomen tai Ruotsin aikeet liittyä Natoon. Reaktioiden arvellaan olevan voimakkaita, jopa tylyjä. Samalla myönnetään, että on hankalaa ennustaa, millaisiin erityisiin vastatoimiin Venäjä ryhtyisi”, hän kirjoittaa.
Alpo Rusi muistuttaa, kuinka Viron presidenttinä vuosina 1992–2001 ollut Lennart Meri vastasi, kun häneltä kysyttiin, miten Venäjän odotetaan reagoivan Viron mahdolliseen Nato-jäsenyyteen.
”En tiennytkään, että Venäjä on Naton jäsen”, presidentti totesi.
Alpo Rusin mielestä kansainvälisen järjestelmän kehitystä arvioidaan Suomen raportissa vanhentuneesti. Hänen mukaansa se on vienyt selvityksen väärien johtopäätösten tielle.
”Raportissa lähes pahoitellaan, että jos Suomi päättäisi hakea Nato-jäsenyyttä, kyseessä olisi merkittävä poliittinen tappio Moskovalle. Se osoittaisi, että Venäjän aiempien vuosien toistuvat varoitussignaalit liittymistä vastaan ovat epäonnistuneet”, Rusi kertaa.
Moskovan argumentti on Rusin mukaan se, että mitä tahansa se tekeekin, ovat toimet vastaus ”Naton aggressiivisiin siirtoihin”.
”Tämä argumenttihan on tietenkin väärä. Venäjää ei uhkaa Nato vaan maan hajoaminen joka ei ole lännen vika, vaan pitkän imperiaalisen historian vääjäämätön seuraus. Tämä tulisi suomalaistenkin tajuta viimeistään vuonna 2016, eikä kuvitella, että liittymisellä Natoon Suomi muuttuisi Venäjän viholliseksi sen enempää kuin se on sitä liittoutumattomana maana”, Rusi arvioi.
Hänen mukaansa Suomi enemmänkin pönkittää vääriä mielikuvia Venäjän asemasta pidättymällä liittokuntien ulkopuolella ”turvallisuuspoliittisista syistä”.
Rusin mukaan Naton jäsenyyden etuja ja haittoja tuskin selvitettäisiin ”ulkolaisin avuin valmistettavan suppean pikaselvityksen avulla”, jos Suomen hallitus harkitsisi vakavasti liittymistä puolustusliittoon. Mikäli hallitus olisi tosissaan, valjastaisi se Rusin mukaan tehtävään eri ministeriöiden ja puolustusvoimien asiantuntijat.
Hänen mielestään selvityksessä olisi huomioitava myös muutkin kuin sotilaalliset vaikutukset.
”Naton ulkopuolella Suomesta saattaa olla tulossa sijoittajille, paitsi Rosatomin kaltaisille Venäjän geopoliittista asemaa vahvistaville yrityksille, yhä riskaabelimpi sijoituskohde.”
Alpo Rusin mukaan pahinta olisi, jos Suomi jäisi yksi Itämeren alueella Naton ulkopuolelle.
”Tämä onkin hyvin mahdollista, jos suomalaisten Nato-vastustus pysyy nykytasolla, eikä asialle mitään tehdä.”
