Etenkin nuoret tekevät töitä pimeästi – syynä liika byrokratia

Tuore tutkimus osoittaa, että halukkaita keikkatyön tekijöitä olisi kosolti, mikäli byrokratia olisi kevyempää.

  • LKS 20170210 LKS 20170125 Mies laittaa seteleitä povitaskuun Helsingissä 20. lokakuuta 2016. LEHTIKUVA / MARTTI KAINULAINEN

    20 prosenttia suomalaisista myöntää tehneensä töitä pimeästi.

    ()

Huomattava osa suomalaisesta työstä näyttää tapahtuvan lakisääteisten prosessien, muun muassa verotuksen ulkopuolella.

Tuoreessa työtutkimuksessa 20 prosenttia suomalaisista myöntää tehneensä töitä pimeästi. Tutkimukseen vastanneista kymmenen prosenttia kertoo teettäneensä pimeää työtä.

Työn tekeminen ilman verokorttia korostuu alle 18–34-vuotiaiden keskuudessa, sillä ikäryhmästä peräti 32 prosenttia myöntää tehneensä töitä pimeästi.

– Täytyy myöntää, että olen yllättynyt. Tulos osoitti epäilyksemme todeksi, mutta rajummin numeroin kuin arvasimme. Satunnaisten töiden teettämiseen liittyvä paperitöiden hankaluus näyttäisi ajavan suomalaisia harmaalle alueelle. Tämä ei ole hyvä asia. Nuorten ajautuminen pimeän työn pariin huolestuttaa aivan erityisesti, SuoraTyön toimitusjohtaja Jani Laatikainen toteaa.

Työtutkimus on osa tiistaina lanseerattavaa #Duueri-kampanjaa. Kampanjan takana ovat Etera, Fennia, Lenovo, SuoraTyö, Oikotie ja T-Media. Kampanjan tarkoituksena on ohjata uuden työn teettäjät ja tekijät yhteen verkossa siten, että työllistämisprosessi täyttää kaikki lain vaatimukset.

#Duueri-kampanjalla edistettävä toimintatapa poikkeaa esimerkiksi julkisen keskustelun kohteena olleesta kevytyrittäjyydestä, jota koskeva tulkinta eläke-, työttömyys- ja sosiaaliturvan kertymisestä ei ole selkeä.

Kampanjan hyödyntämä SuoraTyön palvelu kattaa kaikki työsuhteen vaiheet työsopimuksesta palkanmaksuun ja työnantajavelvoitteiden hoitoon. Työntekijällä on lyhyissäkin työsuhteissa sosiaaliturva, ja eläke karttuu koko ajan.

Keikkatyöt kelpaisivat

Työtutkimus paljastaa, että 53 prosenttia suomalaisista tekisi mielellään keikkatyötä, mikäli sen löytäminen ja työstä sopiminen olisi helppoa, ja palkanmaksuun liittyvät velvoitteet hoituisivat helposti sekä kustannustehokkaasti lain puitteissa.

Vastaajista 31 prosenttia, eli lähes joka kolmas suomalainen, olisi valmis palkkaamaan ulkopuolisen tekijän kotitaloustehtäviin samoilla edellytyksillä.

Työssäkäyvistä suomalaisista 27 prosenttia kertoo työpaikaltaan löytyvän tekemätöntä tilapäistyötä, koska tilapäistyöntyön rekrytoinnissa ja palkanmaksussa on jäykkyyttä.

– Suomessa on paljon tekemätöntä työtä. On kaikkien etu, että teemme työnteosta joustavaa niille, jotka haluavat itse päättää milloin, missä ja miten paljon tekevät töitä. Se on mahdollisuus niin työn tekijöille kuin teettäjillekin, Jani Laatikainen sanoo.

#Duueri-kampanja haastaa kaikki suomalaiset yritykset ja keikkatyövoimaa jo käyttävät kotitaloudet tarjoamaan tänä vuonna viikon verran lisää työtä kuin muutoin tarjoaisivat.

Viikon työn tarjoaminen tarkoittaa esimerkiksi neljää tuntia työtä kuukaudessa kymmenen kuukauden ajan. Toteutuessaan tämä tarkoittaa vuodessa puolen miljardin euron kohennusta Suomen kansantalouteen. Summa kattaa lähes kokonaisuudessaan Suomen kaikkien pätevöityneiden peruskoulun luokanopettajien vuoden palkat.

Kampanjan tavoitteena on tämän vuoden aikana tuottaa SuoraTyö- ja Oikotien Keikkatyöt-palvelujen kautta viisi miljoonaa tuntia uutta työtä Suomeen. Se vastaa yli 2 600 kokoaikaista työpaikkaa, vajaat neljä prosenttia hallituksen työllisyystavoitteesta.

Työtutkimuksen on kampanjan yhteistyökumppaneiden toimeksiannosta toteuttanut T-Media Oy. Tiedonkeruu toteutettiin sähköisellä kyselylomakkeella 22.3.–30.3.2017. Tutkimukseen vastasi hyväksytysti yhteensä 1 222 suomalaista. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat 18–65-vuotiaat suomalaiset valtakunnallisesti. Otos on painotettu väestöä edustavaksi sukupuolen, iän ja asuinalueen mukaan. Koko aineiston tilastollinen virhemarginaali on korkeintaan 2,8 prosenttiyksikköä suuntaansa.

Arvoisa kommentoija, kunnioitathan hyviä tapoja. Terävä kritiikki on sallittua. Henkilökohtaiset tai kansanryhmien solvaukset ja ihmisarvon loukkaukset poistamme. Voimasanojen käyttöä tai alatyyliä kohtaan meillä on nollatoleranssi. Emme voi myöskään julkaista ulkopuolisia linkkejä. Pysy asiassa.