Pitkällä aikavälillä korotuspainetta syntyy, jos suomalaisten syntyvyys pysyy matalana.
Eläketurvakeskus on päivittänyt pitkän aikavälin laskelmansa lakisääteisten eläkkeiden kehityksestä. Laskelmien lähtökohtana on Tilastokeskuksen väestöennuste ja uusi vahvistettu työeläkelainsäädäntö.
Heikot sijoitusnäkymät, erityisesti matala korkotaso, vaikeuttavat tuottojen saamista eläkevaroille lähitulevaisuudessa. Seuraavan kymmenen vuoden aikana sijoitusten reaalituoton oletetaan jäävän 3,0 prosenttiin. Tämän jälkeen laskelmissa on säilytetty aiempi 3,5 prosentin reaalituotto-oletus.
Myös eläkejärjestelmän maksutulo on jäämässä lähivuosina oletettua pienemmäksi. Tähän vaikuttavat heikko työllisyyskehitys ja kilpailukykysopimuksessa sovittu maltillinen ansiotason kehitys.
Nykyisellä jo sovitulla työeläkemaksun tasolla (24,4 %) selvitään 2020-luvun alkupuolelle. Sen jälkeen työeläkemaksuun muodostuu vajaan puolen prosenttiyksikön väliaikainen korotuspaine. Työeläkemaksu voidaan vakiinnuttaa 2030-luvun aikana nykyiselleen aina 2050-luvulle asti.
– Vuoden 2017 työeläkeuudistuksen ansiosta työeläkemeno on hyvin ennakoitavissa. Talouskehityksen riskejä maksutulolle ja sijoitusvaroille se ei kuitenkaan poista. Lähivuosien kehitys ratkaisee maksun nousupaineen suuruuden, arvioi Eläketurvakeskuksen johtaja Mikko Kautto.
Huoltosuhde heikkenee
Suomen väestö kasvaa koko tarkastelujakson ajan, kun 65 vuotta täyttäneiden lukumäärä nousee vuosi vuodelta. Vuonna 2030 eläkkeensaajia on lähes 200 000 enemmän kuin nyt.
Tilastokeskuksen olettamalla syntyvyystasolla työikäisen väestön määrä supistuu 2030-lukua ja 2040-luvun alkua lukuun ottamatta koko tarkastelujakson ajan.
Kun eläkeläisten määrä kasvaa ja työllisten määrä vähenee, eläkemenot suhteessa palkkasummaan alkavat kasvaa 2050-luvulla.
– Aikaisempaan laskelmaan verrattuna vauvoja syntyy seitsemän prosenttia vähemmän joka vuosi. Siksi tulevaisuudessa on myös vähemmän eläkemaksun maksajia, kertoo kehityspäällikkö Heikki Tikanmäki Eläketurvakeskuksesta.
