Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson kysyi eduskunnan kyselytunnilla valtiovarainministeri Petteri Orpolta (kok.). Andersson sanoi Orponkin todenneen, että leikkaukset eivät johda mihinkään.
– Te ette edes käytä tätä rahaa työllistäviin investointeihin, vaan annatte suurituloisille lisää verokevennyksiä samalla kun te leikkaatte perusturvasta, koulutuksesta ja jopa eläkkeistä. Milloin tämä eriarvoistava leikkauskierre loppuu ja kuinka paljon aiotte vielä leikata lisää ensi kevään puoliväliriihessä, jonka te kätevästi aikataulusyistä siirsitte kuntavaalien jälkeen, Li Andersson kysyi.
Petteri Orpo vastasi, että ”leikkaamisen tarve loppuu silloin kun me saamme työllisyysasteen riittävän ylös”.
– Meidän suurin ongelmamme on se, että Suomessa on satoja tuhansia työttömiä. Hallitus on keskittänyt kaiken tarmonsa ja toimensa työllisyyden parantamiseen, siihen että mahdollisimman moni suomalainen voi olla töissä, Petteri Orpo sanoi.
– Kun me tähän pääsemme, meidän työttömyysmenoihin, sosiaaliturvaan ja tulonsiirtoihin menevät kulut vähenevät, jolloin me velkaannumme vähemmän, ja pystymme taas kiinnittämään huomiota niihin kaikkein tärkeimpiin eli suomalaisten palveluihin.
Orpon mukaan silloinkin velkaannuttiin, kun vasemmistoliitto oli hallituksessa.
– Meidän on pakko tehdä leikkauksia, koska velkaantumista ei voi päästää käsistä, Orpo totesi.
– Mutta pelkällä leikkaamisella tämä maa ei nouse, vaan me tarvitsemme rakenteellisia uudistuksia joilla Suomeen syntyy investointeja, uusia työpaikkoja ja sitä kautta hyvinvointia.
Valtiovarainministeri Petteri Orpon mukaan pienituloisen ihmisen, eläkeläisen ja lapsiperheen ”paras takuu on se, että me pystymme turvaamaan meidän palvelumme”.
– Ja vielä parempaa on se, että pystymme nostamaan mahdollisimman monen ihmisen Suomessa työttömyydestä töihin. Se on ainut kestävä tapa.
Hänen mukaansa hallitus haluaa tukea kilpailukykysopimusta veroratkaisulla, jossa kaikki suomalaiset työntekijät ja eläkkeensaajat saavat veronkevennyksen, jotta se kannustaa työntekoon ja lisää kotimaista kysyntää.
Oikeudenmukainen ratkaisu Orpon mukaan on lisäksi yli 60 miljoonan euron osoittaminen niille pienituloisille, jotka eivät maksa veroja.
Silmien sulkeminen
Vasemmistoliiton Jari Myllykosken mukaan hallitus todella sulkee silmänsä siltä tosiasialta, että ”te todellakin leikkaatte”. Myllykoski kysyi, missä viipyvät luvatut kasvurahastot.
Petteri Orpon mukaan on arvioitu, että kilpailukykysopimus tuo noin 40 000 uutta työpaikkaa tulevina vuosina. Hallitus on panostanut satoja miljoonia infrahankkeisiin luoden sitä kautta työllisyyttä.
– Ymmärrän että oppositio vaatii aina enemmän, ja se on teidän rooli. Mutta olisi kohtuullista, että joskus antaisitte huomiota myös niille toimille, joita olemme jo tehneet, Orpo totesi.
Perussuomalaisten Simon Elon mukaan vasemmistoliiton varjobudjetti todella on vain varjo hallituksen budjetista. Elo ihmetteli, että siinä esitetään jopa kilpailukykysopimuksen perumista.
Petteri Orpon mukaan peruminen olisi katastrofi.
Hän huomautti, että julkinen sektori ei elä ilman kilpailukykyistä yksityistä sektoria, jossa luodaan lisäarvoa ja luodaan perusta julkisen sektorin ylläpitämiselle palveluineen.
– Te olette tietysti johdonmukaisia, koska te vastustatte kilpailukykysopimusta, niin silloin te vastustatte sitä veronkevennysmallia jota hallitus esittää, Orpo huomautti vasemmistoliitolle.
Hänen mukaansa hallitus kohdisti omat kevennyksensä pieni- ja keskituloisille. Jo aiemmin hallitus päätti pieni- ja keskituloisille menevästä 450 miljoonan euron työtulovähennyksestä.
– Mielestäni hallituksen veropolitiikka on oikeudenmukaista.
