Näyttöön perustuvalla toiminnalla (NPT) tarkoitetaan järjestelmällistä, parhaaseen saatavilla olevaan tiivistettyyn tietoon perustuvaa ongelmien ratkaisutapaa potilaiden hoidossa. Hannele Saundersin tutkimuksen perusteella sairaanhoitajilla on NPT:stä niukat tiedot, eivätkä he pidä valmiuksiaan sen toteuttamiseen kovin hyvinä.
Tutkimuksessa selvitettiin Suomen yliopistollisissa sairaaloissa työskentelevien sairaanhoitajien NPT-valmiuksia, kehitettiin koulutusinterventio niiden vahvistamiseksi ja arvioitiin sen vaikuttavuutta. Lisäksi kehitettiin NPT-mentoroinnin malli.
Näyttöön perustuva toiminta perustuu parhaaseen saatavilla olevaan tiivistettyyn tietoon. Saundersin mukaan sillä tarkoitetaan luotettavimpaan tutkimusnäyttöön perustuvia järjestelmällisiä katsauksia ja yhteenvetoja, jotka on muokattu päivittäisessä hoitotyössä helpommin hyödynnettävään muotoon, kuten hoitosuosituksiksi tai keskeisiksi hoitotoimenpiteiksi.
NPT:n toteuttamisen päivittäisessä hoitotyössä on osoitettu johtavan parempiin hoitotuloksiin sekä laadukkaampaan ja tasalaatuisempaan hoitoon alhaisemmilla kustannuksilla kuin mielipiteisiin ja perinteisiin perustuvan hoidon. NPT:stä onkin muodostunut globaali megatrendi.
Saundersin mukaan näyttöön perustuva toiminta edellyttää sairaanhoitajilta oman ammatillisen osaamisen ja kokemuksen tuoman asiantuntijuuden ja potilaan toiveiden yhdistämistä parhaaseen saatavilla olevaan tiivistettyyn tietoon.
– Vaikka potilaat ja terveydenhuollon johtajat odottavat näin jo tapahtuvan, tutkimusten perusteella suurimmalla osalla sairaanhoitajista ei ole riittäviä valmiuksia NPT:n toteuttamiseen työssään. Sairaanhoitajien NPT-valmiuksien vahvistaminen onkin ensiarvoisen tärkeää korkealaatuisimman hoidon ja parhaiden hoitotulosten saavuttamiseksi, hän toteaa väitöstiedotteessaan.
Sairaanhoitajilla on niukasti tietoa näyttöön perustuvasta toiminnasta
Saunders selvitti sairaanhoitajien NPT-valmiuksien tasoa kansainvälisesti ja Suomen yliopistollisissa sairaaloissa sekä vertaili, vaikuttaako magneettisairaalamallin käyttö eri yliopistosairaaloissa sairaanhoitajien NPT-valmiuksiin, työtyytyväisyyteen sekä pysyvyyteen työpaikassa ja hoitoalalla.
Yliopistosairaaloissa toteutetusta kyselystä ilmeni, että vaikka sairaanhoitajat tuntevat NPT-käsitteen, yleisellä tasolla arvostavat NPT:tä ja uskovat sen hyödyllisyyteen, moni ei kuitenkaan ymmärrä, miksi ja miten sitä tulisi käyttää päivittäisessä hoitotyössä, eikä suurin osa näin ollen toteuta sitä päivittäisessä toiminnassaan.
– Sairaanhoitajien odotetaan toimivan työssään näyttöön perustuvasti, mutta heiltä puuttuu riittävä NPT-koulutus ja sen myötä valmiudet NPT:n toteuttamiseen. Aiemmissa kansainvälisissä tutkimuksissa on saatu samansuuntaisia tuloksia, Saunders sanoo.
Monet tutkimukset ovat osoittaneet, että NPT:hen perustuva hoito on laadukkainta ja sen avulla saavutetaan parhaat hoitotulokset. Sairaanhoitajatyövoiman tarve Suomessa kasvaa nopeasti väestön ikääntyessä ja sairaanhoitajien eläköityessä kiihtyvää vauhtia.
– Suomalaisen terveydenhuollon palvelujärjestelmän kestävyyden kannalta tärkeää onkin sairaanhoitajien työtyytyväisyyden ja hoitoalalla pysymisen lisäksi varmistaa, että alalla pysyvät sairaanhoitajat toimivat työssään mahdollisimman tuloksellisesti ja vaikuttavasti. NPT:n järjestelmällinen toteuttaminen päivittäisessä hoitotyössä on tutkimusten mukaan tärkein keino saavuttaa tämä tavoite, mutta se edellyttää sairaanhoitajilta riittäviä NPT-valmiuksia, Saunders toteaa.
Sairaanhoitajien valmiuksia kehitettävä
Saundersin mukaan sairaanhoitajien NPT-valmiuksia tulisi suunnitelmallisesti kehittää muun muassa järjestämällä NPT-täydennyskoulutuksia, kouluttamalla asiantuntijasairaanhoitajista NPT-mentoreita ja osastolla toimivien sairaanhoitajien joukosta NPT-lähettiläitä, jotka osaltaan edistäisivät NPT:n laajempaa käyttöönottoa ja järjestelmällistä soveltamista päivittäisessä potilashoidossa.
– Myös hoitotyön ja hoitotieteen koulutusohjelmissa tulisi NPT-opetus sisällyttää jokaiseen opintojaksoon sekä ennen kaikkea opettaa NPT:n soveltamista päivittäiseen hoitotyöhön, hän sanoo.
Monissa yliopisto- ja keskussairaaloissa työskentelee jo nyt hoitotyön kliinisiä asiantuntijoita ja kliinisiä asiantuntijasairaanhoitajia, joiden NPT-osaamista tulisi vahvistaa ja hyödyntää nykyistä enemmän, esimerkiksi välittömässä hoitotyössä toimivien sairaanhoitajien NPT-mentoreina ja heidän NPT-valmiuksiensa kehittämisessä sekä NPT:n järjestelmällisen ja kestävän toteuttamisen johtamisessa päivittäisessä potilashoidossa.
MS, MPH, MBA Hannele Saundersin väitöskirja Nurses’ readiness for evidence-based practice: Implementing the paradigm shift of transforming evidence for clinical practice tarkastetaan 4. heinäkuuta Itä-Suomen yliopistossa.
