Suomen Kuvalehden mukaan alkoholin myynti netissä kasvaa kovaa vauhtia ja Suomeen toimitetaan vuosittain ulkomailta arviolta yli 10 000 nettiviinalähetystä. Litramääriä on vaikea arvioida.
Hinnan lisäksi merkittävä syy nettikauppaan ovat alkoholibrändit, joita ei ole saatavana Suomessa.
Alkoholia nettikaupasta tilattaessa joko ostajan tai myyjän on maksettava veroja Suomeen. Sen ratkaisee se, kuka järjestää kuljetuksen. Yksityishenkilön ostaessa ja järjestäessä kuljetuksen hänen on maksettava verot. Täyden palvelun verkkokaupasta tilatessa taas kyseessä on etämyynti, joka on Suomen alkoholilain mukaan kiellettyä.
Toisessa EU-maassa oleva nettiyritys ei saa myydä yksityiselle Suomeen alkoholia ja järjestää sen kuljetusta, vaikka yritys olisi maksanut alkoholiverot ja arvonlisäverot kotimaassaan. Etämyyntiä saavat tehdä Suomessa vain Alko ja esimerkiksi ruokakaupat, joilla on vähittäismyyntilupa.
Tuontia määrittelevät alkoholilaki ja verotuspuolella valmisteverolaki. Monimutkaisuutta lisää vielä arvonlisävero.
Kun nettiviinakaupan hinnan päälle laskee kuljetusliikkeen kustannukset, maksaa meksikolainen olut SK:n mukaan saman verran kuin Alkossa.
Vuonna 2015 viranomaiset käynnistivät suuren nettiviinaoperaation, kun veroja arveltiin jääneen maksamatta vuosittain noin kaksi miljoonaa euroa. Tulli avasi vajaat 2 000 postitulliin saapunutta lähetystä noin kahdeltasadalta etämyyjältä. Viime vuonna avattiin noin 500 lähetystä.
Kahden vuoden aikana lähetyksistä tehtiin tarkkaa kirjanpitoa ja tulli sai täsmälliset tilastot tilauksista. Menetysten havaittiinkin olevan yli kymmenen miljoonaa euroa.
Alkoholia Suomeen toimitti EU-maissa noin 200 etämyyjää. Tulli halusi selvittää, kuinka moni niistä ei ollut tietoinen Suomen lainsäädännöstä. Kampanjan lopputuloksena puolet yhtiöistä lopetti myymisen Suomeen.
Nyt tarkastelun alla on jatkoselvittelyssä ja jälkiverotuksessa noin sata yritystä.
Uusi argumentti on, että etämyynnin kieltäminen on EU-lainsäädännön vastaista. Pelisääntöjä arvioidaan oikeudessa.
