Turun yliopiston taloustieteen professori Matti Viren ei pidä osittaista perustuloa järkevänä hankkeena.
”Poliittisille puolueille hanke olisi tietenkin mannaa, ne pääsisivät taas kerran jakamaan rahaa, ikään kuin rahan jakamatta jättäminen olisi tämän yhteiskunnan suurin ongelma. Samalla huomion voisi kääntää kansantalouden surkeasta tilasta kilpalaulantaan tulonjaosta. Ja kun tulojen jakauma on äärimmäisen vino vasemmalle, lopputuloksen arvaa”, Viren kirjoittaa Uuden Suomen blogissaan.
”Otetaan rahaa niiltä, joilla sitä on. Hyvätuloisille ja yrittäjille ei voi suositella muuta kuin, että pakatkaa laukkunne, kun vielä ehditte”, hän jatkaa.
Viren toteaa suhtautuvansa empien ajatukseen siitä, että sosiologit laitetaan suunnittelemaan tulonsiirto- ja verojärjestelmää.
”Väistämättä on jäänyt mieleen, että sosiaalitieteilijöiden mielestä Suomen suurin ongelma on sosiaalietuuksien vajaakäyttö. Itse kun ajattelee, että ongelma on täysin vastakkainen”, Viren toteaa.
Perustulokokeilun eri malleja selvittänyt työryhmä suosittaa kokeiluun niin sanottua osittaisen perustulon mallia. Siinä 550 euron kuukausittaisen perustulon päälle rakentuvat syyperusteiset etuudet.
”Alun alkaen perustulon idea lähti liikkeelle siitä havainnosta, että tulonsiirroista häviää hallintokuluihin huomattava osa, USA:ssa on esitetty arvioita, että jopa puolet rahasta hukkuu matkalla. Tällöin tietenkin on aiheellista pohtia, etteikö kannattaisi jättää järjestelmän hoito tietokoneelle ja antaa tuki kaikille. Selvityksessä päällimmäiseksi nostettu osittainen perustulo ei oikeastaan ota kantaa tähän perusteluun lainkaan”, Viren lataa.
Hänen mielestään voi perustellusti olettaa, että perustulosta huolimatta yhtään työpaikkaa ei vähennettäisi sosiaalitoimesta eikä Kelasta. Hän uskoo myös, että perustuloa voimakkaimmin ajavat kavahtavat ajatusta siitä, että valtion ja kuntien henkilöstöä vähennettäisiin.
Tulonjako on hankala pala
Matti Viren suhtautuu skeptisesti perustuloselvityksessä oletettuihin työllisyysvaikutuksiin.
”Ainoat tiedossa olevat tosiasiat ovat aiemmat kokeilut, joita 1970-luvun alussa tehtiin (lähinnä) USA:ssa, suurimmat Seattlessa, Denverissä ja Garyssä (Indianassa). Mainitut kokeilut tehtiin ihan ’hyvin’, ja niistä on tehty lukemattomia tutkimusraportteja, jotka varmaan pitävät sisällään enemmän tietoa, kuin mitä mahdollisella suomalaisella kokeilulla saataisiin aikaan”, Viren kertoo.
Hänen mukaansa työn tarjonta supistui kaikissa tapauksissa huomattavasti. Suuruusluokka oli noin 10 prosenttia.
”Tämä on tietenkin paha asia, koska se implikoi, että myös tuotannon määrä supistuu. Eli jaettavaa rahaa on vastaavasti vähemmän”, Viren kirjoittaa.
Toinen ongelma liittyy professorin mukaan tulonjakoon.
”On helppo sanoa, että järjestetään kokeilu, jossa jokaisella annetaan 550 tai 750 euroa. Mutta keistä kaikista puhutaan: lapsista, työikäisistä, eläkeläisistä, maahanmuuttajista? Lista on loputon. Ovatko mukana varusmiehet, vangit, aurinkorannoilla olevat siirtolaiset? Annetaanko tuki kotitalouksilla vai yksilöille? Annetaanko tuki samansuuruisena Helsingissä ja Kemijärvellä? Miten huomioidaan erot kunnallisverotuksessa ja kunnallisissa maksuissa”, Viren kertaa avoimia kysymyksiä.
Niitä riittää hänen mukaansa loputtomiin. Hän muistuttaa myös, että mahdollisen perustulon tulisi läpäistä ihmisoikeusjuristien syyni.
”Minun mahdoton uskoa, että juristi-interventioiden jälkeen yksikään Suomessa oleva (tai tänne muuttoa suunnitteleva) ihmisryhmä jäisi perustuloa paitsi”, Viren ennustaa.
Perustulo tulee kalliiksi
Myös poliittinen prosessi olisi Matti Virenin mukaan haastava ja voisi tehdä koko idean tyhjäksi.
”Miten esitys voi selvitä eduskunnassa, jossa on kahdeksan hyvinvointivaltion kasvattamista (välillä rajusti) kannattavaa puoluetta. Ei mitenkään. Seuraa huutokauppa, jonka tulos voi olla mitä vaan 300, 500, 970 tai 1900 euroa kuukaudessa”, hän toteaa.
Nykyisen järjestelmän etu on Virenin mukaan se, että tulonsiirroille on peruste. Perustulon kohdalla sellaista ei ole.
”Monet ekonomistit ovat jo ehtineet huomauttamaan, että perustulo tulee kalliiksi, koska se ei korvaa kuin muutaman nykyisistä tulonsiirtojärjestelmistä. Tulonsiirtojen kokonaismäärä kasvaa ja kokonaisveroaste siten väistämättä nousee.”
Veroasteet olisivat professorin mukaan liian korkeita, vaikka järjestelmä muutettaisiin tasaveroksi.
”Ongelman voi tietysti aina kiertää, niin kuin vihreät, jotka taikovat rahat veroparatiiseista ja haitallisten verotukien supistamisesta. Jälkimmäinen tarkoittaa suomeksi bensan hinnan nostamista, liikenne kun maksaa veroja nykyään vuodessa 7-8 miljardia euroa ja saa valtiolta vastikkeeksi miljardin. Selvästi juuri liikennesektori on ’oikea’ maksumies tähän perustulon rahoitukseen.”
