Perheyritysten liiton toimitusjohtajan paikalta eduskuntaan paluuta yrittävä entinen pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) toteaa Aamulehden haastattelussa, ettei halua arvostella nykyisen hallituksen toimia. Hän kuitenkin sanoo, että olisi itse toiminut hieman eri tavalla.
– Vuoden 2003 taantumasta Suomi selvisi veroelvytyksen ja viennin rahoituksen avulla puoli vuotta aiemmin kuiville kuin muut länsimaat. Nyt on alkamassa neljäs miinusmerkkinen vuosi peräkkäin. Se on historiallista, Vanhanen sanoo.
Vanhanen nostaa esiin muun muassa perintö- ja lahjaveron sekä pääomaveron kiristykset. Hän korostaa niiden kaikkien rasittavan yhtiöiden tasetta.
– Jokainen euro, joka otetaan pois taseesta valtiolle heikentää investointikykyä neljällä eurolla. Suomessa pitäisi sallia tarve vaurastumiseen ja vahvistaa taseita. Se onnistuu veropolitiikalla.
Vanhasen mukaan erityisesti SAK:n pitäisi ymmärtää, että kotimainen pääoma ja työ kulkevat rinnatusten. Hänen mukaansa vanha malli pitkistä palkkasovuista ja niitä kompensoivista veronkevennyksistä ei enää riitä.
– Järjestöjen ei pidä ottaa kantaa pääomatuloihin. SAK ajaa progressiota yleisperiaatteeksi kaikkeen mahdolliseen. Investointien näkökulmasta tavoite on ihan metsässä, Vanhanen arvostelee.
Vanhasen mielestä länsimaat eivät ole satsanneet tarpeeksi diplomatiaan Venäjän kanssa.
– Asia olisi pitänyt hoitaa ensi sijassa EU:n diplomatian kautta, eikä ryhtyä heti pakotteisiin. On aivan sattumanvaraista, mihin yrityksiin pakotteet osuvat.
Suomi on hänen mukaansa toiminut viisaasti ollessaan yhteisrintamassa. ”Kun pakotteista yhdessä päätettiin, pitää niiden takana olla”.
– Mutta EU:n tulisi pitää yhteyttä Venäjään. En ole nähnyt, että delegaatio olisi istunut pari kolme päivää Moskovassa neuvotteluissa. Puhelinkontaktit eivät riitä, Vanhanen sanoo.
Vanhanen on sitä mieltä, että on olemassa valtava riski sille, että Venäjä löytää kauppakumppanit muista maista. Näin ollen pakotteista kärsivät yritykset eivät saa markkinoitaan takaisin.
