Menetelmässä hyödynnetään konenäköä, erityisesti kasvojentunnistuksessakin käytettäviä tietokonealgoritmeja. Konenäön seulomat löydökset esitellään kuvapaneelina tabletilla varsinaisen diagnoosin tekevälle henkilölle. Menetelmällä on myös monia muita lääketieteellisiä sovellusmahdollisuuksia.
Menetelmä perustuu ihmisen ja tietokoneen ominaisuuksien yhdistämiseen, ja siinä hyödynnetään konenäköä, erityisesti kasvojentunnistuksessakin käytettäviä tietokonealgoritmeja.
Konenäön valmiiksi seulomat, diagnoosin teon kannalta oleellisimmat löydökset esitellään kuvapaneelina diagnoosin tekevälle henkilölle. Kuvapaneelia voi kätevästi selata tablettitietokoneen näytöllä.
Menetelmän ensimmäisessä vaiheessa verisivelynäyte digitoidaan. Seuraavaksi konenäkö käy läpi digitaalisesta näytteestä jopa 50 000 punasolua. Ohjelma luokittelee läpikäymänsä solut sen mukaan, miten todennäköisesti malarialoinen on ne infektoinut. Satakunta todennäköisimmin infektoitunutta solua esitellään lopuksi kuvasarjana käyttäjälle, joka tekee niiden perusteella lopullisen diagnoosin.
Tutkimusryhmä osoitti myös, että menetelmän tarkkuus täyttää Maailman terveysjärjestön WHO:n asettamat kriteerit. eli yli 90 prosenttia perinteisillä menetelmillä diagnosoiduista infektoituneista näytteistä pystyttiin diagnosoimaan oikein uudella menetelmällä.
– Tarkoituksemme ei ole kehittää menetelmää, joka kokonaan korvaisi terveydenhuoltoalan ammattilaisen tekemän malariadiagnoosin. Sen sijaan pyrimme kehittämään menetelmiä, jotka ovat huomattavasti perinteisiä menetelmiä nopeampia, sanoo Suomen molekyylilääketieteen instituutin FIMM:n tutkimusjohtaja Johan Lundin.
– Ideaalitilanteessa diagnoosi pystyttäisiin tekemään paikan päällä. Kehitysmaissa haasteena kuitenkin on toistaiseksi näytteen digitoimiseen liittyvän laitteiston puuttuminen. Pyrimmekin jatkotutkimusten avulla soveltamaan menetelmää myös kehittämiemme edullisten mobiilimikroskooppilaitteistojen kanssa yhteensopivaksi, jatkaa LT Nina Linder.
Kehitetyllä menetelmällä on myös monia muita sovellusmahdollisuuksia. Muiden infektiotautien kuten tuberkuloosin lisäksi tutkimusryhmä kehittää parhaillaan myös syöpänäytteisiin liittyvää diagnostiikkaa.
Uusia malariatapauksia todetaan vuosittain yli 200 miljoonaa. Suositeltavin diagnosointimenetelmä on edelleen huolellisesti suoritettu mikroskooppitutkimus. Se on kuitenkin työlästä ja vaatii siihen erikoistunutta henkilökuntaa. Julkinen terveydenhuolto Afrikassa pystyi vuonna 2012 tarjoamaan diagnostisen testin alle puolelle epäillyistä malariatapauksista.
Menetelmä on julkaistu PLOS ONE -tiedelehdessä.
