Kantaväestö ei pidä maahanmuuttajia yhtä selvästi työyhteisön voimavarana kuin maahanmuuttajat itse, kertoo Helsingin yliopistossa tarkastettava väitöstutkimus. Kantaväestö pitää erityisesti maahanmuuttajien työelämäosaamista ja ammattitaitoa huonona.
Kantaväestön ja maahanmuuttajien näkemykset erosivat tutkimuksessa pääsääntöisesti toisistaan. Kantaväestön mielestä työyhteisön sopeutumista heikensivät maahanmuuttajien perustaitojen puute, ja ristiriitoja aiheuttavat erilaiset toimintatavat. Ristiriitoja syntyi eniten suomalaisen työkulttuuriin sopeutumisesta, kuten työaikojen ja työtehtävien noudattamisesta sekä työmoraalista, toiseksi eniten uskonnosta ja kolmanneksi eniten maahanmuuttajien ammattitaidosta.
– Maahanmuuttajat eivät kuitenkaan halunneet erikoisasemaa työyhteisössä. Sen sijaan esimiehen läsnäolon ja tuen tarve tuli esille, kertoo väitöstutkimuksen tehnyt Kirsti Kujanpää.
Maahanmuuttajat korostivat työhön perehdyttämistä ja esimiehen merkitystä työyhteisössä. Esimiehen merkitys korostui etenkin työyhteisöön pääsemisessä, erilaisuuden huomioimisessa ja tuen antamisessa.
Tulosten perusteella monikulttuurisuus vaikutti merkittävästi henkilöstövoimavarojen johtamiseen. Maahanmuuttajista osa toi esille, että heistä ajatellaan liian kapea-alaisesti. Tämä koetaan tukahduttavana ja rajoittavana tekijänä.
– Työyhteisöissä tulisi keskustella yhteisesti, mitä monikulttuurisuus siellä merkitsee, miten se ilmenee ja mitä odotuksia siihen liitetään, Kujanpää toteaa.
