Tämä tarkoittaa sitä, että myös Suomen puolustusvoimien osallistuminen uusiin Naton sotilaallisiin harjoituksiin on jäissä niin kauan kun Turkki käyttää veto-oikeuttaan.
Tilanteeseen on syynä viime syksystä alkaen jatkunut riitely Turkin ja Itävallan välillä. Itävalta on kritisoinut ankarasti Turkin muuttumista itsevaltaiseksi maaksi.
Arvostelusta ärsyyntynyt Turkki ei voi estää Naton yhteistyötä vain valitsemansa kumppanimaan kanssa, joten aiheuttaakseen harmia Itävallalle sen on käytettävä veto-oikeuttaan kaikkia kumppanimaita koskevaan Nato-yhteistyöhön.
– Kahdenvälisen kiistan kanssa meillä ei ole ollut mitään tekemistä. Olemme potentiaalinen sivullinen kärsijä, jos ongelma jatkuu pidempään, arvioi Suomen Nato-edustuston päällikön sijainen Pekka Kaihilahti Lännen Medialle muun muassa Turun Sanomien julkaisemassa jutussa.
Kaihilahden mukaan Nato-maat pääsivät asiassa tiistaina osittaisen kompromissin.
– Kompromissin mukaan kaikki muu kumppanuusyhteistyö jatkuu normaalisti, mutta kumppaneille avoimista uusista sotilaallisista harjoituksista päättäminen on yhä jäissä. Siihenkin asiaan haetaan ratkaisua, hän kertoo.
Vuosittain Nato järjestää noin 1 600 koulutustapahtumaa, joista 500–600 on avoimia kumppanimaille. Suomi osallistuu kumppanimaan statuksella vuosittain 200–300:aan Naton koulutustapahtumaan. Tämä yhteistyö jatkuu nyt ilman häiriöitä. Alun perin Turkki oli jäädyttänyt koko kumppanuusyhteistyön.
