Hallitustunnustelija Juha Sipilä kysyi eduskuntaryhmiltä, ovatko ne sitoutuneet viemään sote-uudistuksen läpi joko kuntayhtymä- tai maakuntapohjaisena. Sipilän mukaan kysymyksessä lähdetään liikkeelle perustuslakivaliokunnan linjaamista vaihtoehdoista ja hänen mukaansa ”nämä kaksi vaihtoehtoa jäivät käytännössä jäljelle”.
Ihmetystä on herättänyt se, että Sipilä on pudottanut pois joukosta perustuslakivaliokunnan linjaaman kolmannen vaihtoehdon eli sote-palveluiden järjestämis- ja rahoitusvastuun siirtämisen valtiolle.
Kelan pääjohtajan Liisa Hyssälän (kesk.) mielestä valtio sote-palveluiden järjestäjänä ei ole saanut kannatusta.
– Sitä minä pidän kaikkein epätodennäköisimpänä, että valtio järjestäisi. En tiedä, onko se missään saanut erityistä kannatusta. Norjan malliakin, missä valtio järjestää erikoissairaanhoidon, on tältä osin kritisoitu. Millä tavalla valtio on parempi järjestäjä, millä tavalla se on tehokkaampi kuin nykymalli, Hyssälä ihmettelee.
Terveysrahastossa valtio ei olisi järjestäjä
Kelassa on kehitelty jo pitkään kansallista terveysrahasto -mallia, jonka puolesta esimerkiksi keskustan Matti Vanhanen liputti pääministerinä toimiessaan.
Mallissa rahoitus koottaisiin kansalliseen terveysrahastoon, joka vastaisi palveluiden järjestämisestä. Palveluiden tuottajina toimisivat kunnalliset yksiköt sekä yksityinen ja kolmas sektori tasaveroisina kilpailijoina. Kunnat ikään kuin vakuuttaisivat asukkaansa maksamalla rahastoon vakuutusmaksuja. Rahastoa hallinnoisi Kela.
Hyssälän mielestä kansallinen terveysrahasto ei tarkoittaisi sitä, että järjestäjänä ja rahoittajana olisi valtio.
– Mehän olemme tehneet yhteisrahoitteista mallia. Ei siitä voi sanoa, että se olisi nimenomaan valtio. Mitä sillä valtiolla sitten tarkoitetaan? Jos ajattelen sanaa valtio, niin silloinhan se olisi puhtaasti ministeriö- ja hallitusvetoista.
Kelassa on kehitetty vakuutusmallia myös sote-alueisiin sopivaksi. Hyssälän mielestä Sipilä ei poissulje kysymyksillään tätä vaihtoehtoa.
– Minun mielestäni ei, sillä viimeisissä vaalitenteissä häneltä kysyttiin, oletteko sairausvakuutusta poistamassa vai kannatatteko sitä. Kannatti! Silloinhan se tarkoittaa sitä, että siellä on sairausvakuutusrahaa, jolloinka sitä on aina perinteisesti suunnattu yksityispuolelle. Miksi sitä muuten koottaisiin? Katson, että olen samoilla linjoilla kuin Sipilä näiden ajatusten kanssa, mutta voihan näitä täsmentää.
Tavallisia yrittäjiä, ei caymansaariporukkaa
Hyssälä sanoo itse kannattavansa monituottajamallia, jossa hyödynnetään yksityistä sektoria.
– Aina vaan puhutaan isoista ketjuista, mutta täytyy muistaa, että siellä on paljon pienyrittäjiä: fysioterapiayrittäjiä, hammaslääkäreitä. Aina otetaan vaan esimerkiksi veroparatiisijutut. Olen saarnannut siitä jo pidempään, että se on hirveän marginaalista. Ei todellakaan ole mitään caymansaariporukkaa, tavallisia yrittäjiä. Olen hyvin paljon huolestunut siitä, jos tämä tulee vain julkisen terveydenhuollon varaan, niin miten käy näiden palvelujen. Ainakin siinä pitää olla siirtymäaika.
Hyssälä ei näe, että eduskunnassa kaatuneella mallilla, jossa sote-palveluiden järjestäminen oli yksinomaan julkisen puolen harteilla, saavutettaisiin riittävää volyymiä kansalaisten tarvitsemiin palveluihin.
– Miten kävisi hammashuollon, silmälääkärien ja gynekologien? Niitähän käyttävät kaikki kansankerrokset. Hyvin paljon vanhukset, vähävaraiset käyttävät silmälääkäripalveluja. Gynekologia käyttävät tavalliset naiset. He ovat saanet sen pienen tuen, ja he ovat olleet valmiita maksamaan itsekin.
Hyssälä muistuttaa, että viime vuosina julkisen talouden leikkauksia on kohdennettu sairausvakuutukseen. Hänen mielestään sairausvakuutusta pitäisi leikkaamisen sijaan kehittää.
– Kyllä minä sen myönnän, että tuki on näivettynyt, kun koko ajan on leikattu ja aina on sieltä otettu. Jos alettaisiinkin sitä kehittää, Hyssälä ehdottaa.
