Tämän kertoo Tekesin rahoittama, Digital Workforce Nordicin tuore tutkimus, jossa selvitettiin ensimmäistä kertaa laajasti tietotyötä julkisessa terveydenhuollossa.
Saman tiedon moninkertainen kirjaaminen aiheuttaa kuluja. Kolmasosa kaikista vastaajista ilmoittaa kirjaavansa samaa tietoa useaan paikkaan yli 30 minuuttia työvuoroa kohti, mikä lisää tietotyön määrää ja turhautuneisuutta.
Lääkäreistä 83 prosenttia on sitä mieltä, että nykyiset tietojärjestelmät keskustelevat huonosti keskenään. Lääkäreistä on tullut kalliita sihteereitä, toteaa eräs tutkimukseen osallistunut lääkäri.
Tietotyö on lisääntynyt kahden vuoden aikana kaikkien vastaajien keskuudessa, mutta erityisesti hoitajat (84 % vastaajista) kokevat tietotyön osuuden kasvaneen.
Lääkäreistä jopa 62 prosenttia käyttää tietotyöhön yli 4 tuntia työvuorosta ja lähes kolmannes yli 6 tuntia.
– Kolmasosa tutkimukseen vastanneista lääkäreistä ja hoitajista kirjaa samaa tietoa eri järjestelmiin vähintään 7 prosenttia työajastaan. Suorina palkkakustannuksina tämä vastaa vuositasolla tutkimuksen yhdeksässä sairaanhoitopiirissä 54 miljoonaa euroa, joka voitaisiin ohjelmistorobotiikalla säästää. Tutkimus osoittaa, että automaatiolla olisi kymmenittäin sovellusalueita, sanoo Heikki Länsisyrjä, yksi Digital Workforce Nordicin perustajista.
Potilastietojen kirjaaminen ja ylläpito on eniten aikaa vievä tietotyön tehtäväkokonaisuus. Lääkäreiltä kuluu tähän työvuorosta 160 minuuttia, hoitajilta 185 minuuttia. Yli 70 prosenttia lääkäreistä ja hoitajista kokee, että tietokoneella tehtävä työ on pois potilastyöstä.
– Tutkimus vahvistaa arviotamme, että säästöpotentiaali tietotyön rutiinien automatisoinnille on Suomen julkisessa terveydenhuollossa 300-600 miljoonaa euroa vuodessa. Tällä uudella keinolla saavutettaisiin nopeasti valtavat säästöt, jotka tukisivat omalta osaltaan sote-uudistuksen miljardien kokonaissäästötavoitetta, arvioi Länsisyrjä.
Ohjelmistorobotiikka on merkittäväkeino automatisoida tietotyötä ilman, että olemassa oleviin tietojärjestelmiin tarvitaan muutoksia tai lisäinvestointeja. Ohjelmistorobotiikka soveltuu erityisen hyvin terveydenhuoltoon, jossa on paljon toistuvaisluontoisia ja sääntöihin perustuvia tehtäviä ja prosesseja. Ohjelmistorobotiikkaa pilotoidaan jo laajasti julkisessa terveydenhuollossa Suomessa.
Tutkimukseen osallistui 5754 henkilöä yhdeksästä sairaanhoitopiiristä, jotka edustavat henkilömäärältään 64 prosenttia sairaanhoitopiirien henkilöstöstä. Vastausprosentti oli 9,2 prosenttia.
