– Todellakin tänään on pitkä ilta puhuttu maatalouspolitiikkaa, ja niin kuuluukin. Olemme puhuneet täällä salissa lehmistä, sioista, ketuista, susista, minkeistä, ahmoista, vaikka ties mistä, monista muista eläimistä, mutta tosiaan kuttu on jäänyt mainitsematta. Näin Tyrväällä syntyneenä kyllä täytyy sanoa, herra puhemies, että kyllä tämä loukkaa, kun kutusta ei ole puhuttu vielä sanaakaan, ja ajattelin tämän asian kyllä nyt korjata tähän lopuksi.
Keskustan tyrvääläinen kansanedustaja Pertti Hakanen piti maa- ja metsätalousministeriön pääluokan budjettikeskustelun päättäneen kuttupuheen tiistai-iltana.
Kuttupuhe, jossa ylistetään jopa runollisesti ja väliin kaksimielisestikin suomalaista kuttua, on eduskunnan yllättäviä uusperinteitä. Sen aloitti Sdp:n Timo Roos 1983.
Pertti Hakanen kertoi kuulleensa myös muun muassa kansanedustaja Arto Pirttilahden käsitelleen erittäin ansiokkaasti kuttua viimassa ja lainasi myös Mikko Alatalon puhetta.
– Kuttu ansaitsee minusta enemmän huomiota kuin se tällä hetkellä saa. Kyseessä on kuitenkin erittäin jalo eläin, joka lypsää noin viisi litraa maitoa päivässä, Pertti Hakanen sanoi.
– Kutunjuusto onkin kotipaikkakuntani Sastamalan, Tyrvään, perinneherkku, ja mielestäni maailman paras juusto. On vähän valitettavaa, että sitä oikeaa kotitekoista ja käsin tehtyä juustoa ei enää tahdo saada ruokapöytien kruunuksi.
Kutun tunnetusti varsin vaativainen luonne ei Hakasen mukaan helpota asiaa. Eläin on hänen mukaansa ”pääkkö kuin mikä ja varsin nuukakin vielä kaiken lisäksi”.
– Se ei tule tyrvääläisyydestä. Se ottaa huikkaa jopa omista utareistaan tarpeen tullen, kansanedustaja ihmetteli.
Hänen mukaansa kuttu on tehokas lisääntyjä, jonka kili alkaa jo kolmen kuukauden iän jälkeen tuntea vetovoimaa vastakkaisen sukupuolen suuriin sarviin.
Kansanedustajan mukaan on puhuttu, että kutun maito parantaisi jopa syöpäsairauksia. Hänen mukaansa kutut ovatkin tulleet osaksi suomalaista hyvinvointijärjestelmää ja voivat jättää jopa sote-uudistuksen varjoonsa.
Eduskunnan varapuhemies Mauri Pekkarinen keskeytti kuttupuheen tässä vaiheessa. Pekkarinen varta vasten totesi, että ”pyydän saada ilmoittaa, että teidän puheenvuoronne pituudella ei ole sitten takarajaa”.
Edustajat nauroivat. Pertti Hakanen vaikutti hetkeksi menevän ainutlaatuisesta ilmoituksesta lähes sanattomaksi.
– Hyvä. Kiitos. Tässä oli muutama liuska jäljellä.
Hakanen kehotti kansanedustajia selvittämään tulevan joulun istuntotauon aikana kutun vaikutuksia kukin tahollaan. Hänen mukaansa kuttuideoiden selvitystyö voitaisiin aloittaa Pirkanmaalta, miksei Sastamalan Tyrvään maankuulusta kuttupitäjästä.
– Arvoisa puhemies. Kuttu on eläin, jota on kutsuttu köyhän miehen lehmäksi. Kyseessä on eläin jonka tuoksu on ammoniakin katkuinen. Se muistuttaa itse asiassa aika lailla hien tuttua tuoksua, kelle sitten onkin, Pertti Hakanen sanoi.
– Puhumme haastavasta, mutta rakastavasta eläimestä. Minulle tyrvääläisenä tuottajana kuttu symboloi kuitenkin ennen kaikkea puhdasta suomalaista ruokaa, jota tässä maassa tarvitaan nyt sekä tulevaisuudessa.
Kutun hikinen tuoksu kertoo Hakasen mukaan päivittäisestä kovasta työstä ruoantuotantomme hengissä pitämiseksi. Hän toivotti kaikille rauhaisaa joulua ja maitotuottoisaa uutta vuotta 2017.
