Tätä mieltä on yhdeksän kymmenestä valtuutetusta ja kuntajohtajasta KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiön kyselyssä. Vain joka kymmenes oli sitä mieltä, että maakuntajako ei sovi pohjaksi.
Kuntapäättäjien kantojen perusteella maakuntia yhdistäville itsehallintoalueille ei ole tukea, vaan pohjana pitää olla 18 maakuntaa.
Selvimmin omaa maakuntaa itsehallintoalueen perustaksi haluavat valtuutetut Etelä-Karjalassa (98 %), Kainuussa (95 %), Satakunnassa (94 %), Pohjois-Karjalassa (94 %), Pohjois-Savossa (93 %) ja Etelä-Pohjanmaalla (92 %).
Alhaisimmat luvut ovat Kymenlaaksossa (66 %), Keski-Pohjanmaalla (70 %), Uudellamaalla (78 %) ja Etelä-Savossa (79 %). Kaikissa muissa maakunnissa omaa maakuntaa itsehallintoalueeksi haluaa 85-89 prosenttia valtuutetuista.
Soten ohella itsehallintoalueille palo- ja pelastustoimi
Yli puolet kaupunkien ja kuntien valtuutetuista sekä kuntajohtajista katsoo, että uusille itsehallintoalueille pitää siirtää sosiaali- ja terveystoimen ohella aluekehittäminen, kansainvälisen kilpailukyvyn edistäminen, EU:n rakennerahastotehtävät, valtion aluehallinnon kehittämistehtävät sekä palo- ja pelastustoimi.
Kuntajohtajat siirtäisivät vielä joukkoliikenteen ja ammatillisen koulutuksen itsehallintoalueille.
Nihkeimmin suhtauduttiin esitykseen siirtää kulttuuri, kansalaisopistot, maankäyttö ja energiahuolto itsehallintoalueille.
Kaikkien halukkaampia tehtävien siirtoon olivat vihreiden valtuutetut. He siirtäisivät itsehallintoalueille myös jätehuollon ja ylikunnallisen asunto- ja kaavoituspolitiikan.
Toiseksi innokkaimpia tehtävien siirtäjiä olivat vasemmistoliiton valtuutetut. Kolmantena tulivat kokoomuksen valtuutetut. Vastaajien keskiarvossa olivat keskustan ja kristillisdemokraattien valtuutetut.
Nihkeimpiä tehtävien siirrolle yleisesti olivat RKP:n ja SDP:n valtuutetut.
Valtiovarainministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö asettivat syyskuussa virkamiestyöryhmän. Sen tehtävänä on 15. lokakuuta mennessä valmistella ehdotus uusien itsehallintoalueiden aluejaoksi. Työn perusteella maan hallitus määrittelee jatkotyön pohjaksi itsehallintoalueiden lukumäärän ja alustavan aluejaon. Vasta tämän jälkeen kuultaisiin kuntia ja maakuntia.
Uusille itsehallintoalueille tulisi suorat vaalit. Kunnilta ja sairaanhoitopiireiltä siirtyvien sosiaali- ja terveydenhuollon ohella itsehallintoalueille kaavaillaan muun muassa maakuntaliittojen, valtion aluehallinnon ja kuntien yhteistyössä tällä hetkellä hoitamia tehtäviä.
Kunnallisalan kehittämissäätiö teki tutkimuksen 10.-24. syyskuuta välisenä aikana Manner-Suomen alueen kaupunkien ja kuntien valtuutetuille, kaupunkien ja kuntien johtajille, maakuntajohtajille ja sairaanhoitopiirien johtajille suunnatulla Survey Pal –kyselyllä.
Kyselyyn vastasi 2022 valtuutettua (vastausprosentti 25), 142 kuntajohtajaa (vastausprosentti 47), 14 maakuntajohtajaa (vastausprosentti 78) ja 12 sairaanhoitopiirin johtajaa (vastausprosentti 60).
