Kuka maksaa verot robottiaikakaudella, Nordean yksityistalouden ekonomisti Olli Kärkkäinen kysyy blogissaan.
Robotisaation kehitys saattaa johtaa työn määrän dramaattiseen laskuun. Kärkkäisen mukaan tämä asettaisi muutospaineita myös nykyisille verojärjestelmille, jotka perustuvat vahvasti työtulojen verotukseen.
Kärkkäinen viittaa Martin Fordin kirjaan Rise of the Robots. Siinä käsitellään teknologian kehitystä ja sitä, miten yhteiskunnan tulisi siihen varautua.
– Jos koneet voivat tulevaisuudessa korvata yhä suuremman osan nykyisistä työtehtävistä, voidaan Fordin mukaan päätyä tilanteeseen, jossa töitä on tarjolla vain harvoille. Tämä tarkoittaisi sitä, että myös tuottavuuskasvun hyödyt valuisivat harvoille.
Ratkaisuksi Ford tarjoaa perustuloa, joka toimisi ”kansalaisosinkona” jakaen teknologisen kehityksen tuotot tasaisemmin koko kansalle.
Olli Kärkkäisen mukaan perustuloa on esittänyt moni muukin. Keskustelussa on kuitenkin sivuutettu se, ettei ongelma ole rahan jakaminen vaan sen kerääminen.
– Jos työn katoaminen romauttaa työtulot, romahtavat myös työtuloista saatavat verotulot, Kärkkäinen muistuttaa.
Jos robotit tekevät työt, menevät voitot hänen mukaansa robottien omistajille. Samalla työtuloista saatavat verotulot laskevat.
– Tällöin pääomaintensiiviset maat voittavat ja työvoimaintensiiviset maat häviävät. Jos tuottavuuskasvun hyödyt haluttaisiin jakaa tasaisesti perustulon kautta, pitäisi siten esimerkiksi Yhdysvalloissa asuvien robottien omistajien rahoittaa työpaikkoja menettäneiden maiden perustuloa. Tämä vaatisi käytännössä globaalia verojärjestelmää ja maiden välisiä tulonsiirtoja, mikä vaikuttaa nykyisessä globalisaatiovastaisessa ilmapiirissä epärealistiselta vaihtoehdolta.
Olli Kärkkäisen mielestä julkisessa keskustelussa olleeseen niin kutsuttuun robottiveroon liittyy myös ongelmia.
– Se ensinnäkin hidastaisi suoraan tuottavuuden kehitystä ja toiseksi kannustaisi siirtämään tuotannon maihin, joissa robottiveroa ei ole.
Jos verotus ei ole ratkaisu, voitaisiin tuottavuuskasvun hyötyjä jakaa Kärkkäisen mukaan tasaisemmin muuttamalla pääomatulojen jakaumaa.
– Esimerkiksi köyhyystutkija Branko Milanovic on esittänyt, että jos verotus ei toimi uudelleenjaossa, tulisi keskittyä keinoihin, joilla voitaisiin kasvattaa pieni- ja keskituloisten pääomia. Keinoiksi hän ehdottaa perintöverotuksen lisäksi muun muassa palkkajärjestelmiä, joissa osa palkasta maksettaisiin yhtiön osakkeina ja pieni- ja keskituloisten sijoittamiseen kannustavia verouudistuksia ”kansankapitalismin” edistämiseksi.
Olli Kärkkäisen mukaan huoli työn katoamisesta on monien ekonomistien mukaan liioiteltua.
– Vaikka teknologinen kehitys johtaisi nykyisten työpaikkojen katoamiseen, syntyy samalla aivan uusia työpaikkoja, joita voi vielä olla vaikea edes kuvitella. On tärkeää muistaa, että teknologia tuhoaa työpaikkoja, ei työtä.
