Kehitysyhteistyöstä 382 miljoonaa euroa ohjattiin kehitysyhteistyöhön yleistukina monenkeskisten toimijoiden (mm. EU, YK-järjestöt, Maailmanpankkiryhmä) kautta, kertoo ulkoministeriö.
Suomen kehitysyhteistyön suurimmat kumppanimaat vuonna 2016 olivat Afganistan (noin 27 milj. euroa), Nepal (20), Etiopia (18) ja Tansania (18).
Humanitaariseen apuun kohdennettiin viime vuonna yhteensä 84 miljoonaa euroa.
Kehitysyhteistyöksi laskettavien menojen määrä laski edellisvuodesta kokonaisuudessaan 18 prosenttia.
Ulkoministeriön hallinnoiman, niin sanotun varsinaisen kehitysyhteistyön määrä putosi 30 prosenttia. Prosentuaalisesti eniten siinä laskivat monenkeskinen kehitysyhteistyö (-60 %) sekä tuki kansalaisjärjestöille (-39 %). Humanitaarisen avun osuus varsinaisesta kehitysyhteistyöstä nousi 14 prosenttiin.
Muut julkisen kehitysyhteistyön erät kasvoivat 50 prosenttia. Vuonna 2016 kehitysyhteistyöksi laskettavat pakolaisten vastaanoton kulut olivat 118 miljoonaa euroa, joka vastasi noin 12 prosenttia Suomen kaikista kehitysyhteistyömäärärahoista. Suomen osuus EU:n kehitysyhteistyöbudjetista oli 143 miljoonaa euroa.
Vuonna 2016 finanssisijoituksiin tehdyt lisäkohdennukset eivät vielä ehtineet vaikuttaa merkittävästi toteutuneisiin maksatuksiin.
EU-maiden kehitysapu kasvoi
Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) tilastojen mukaan sen jäsenmaiden antama kehitysapu oli viime vuonna yhteensä 129 miljardia euroa. Summa kasvoi vuoteen 2015 verrattuna 8,9 prosenttia. Avusta noin 22 miljardia euroa kohdistui maailman vähiten kehittyneisiin maihin.
EU-maiden julkiset kehitysyhteistyömaksatukset olivat viime vuonna yhteensä 73,5 miljardia euroa. Tämä oli 0,51 prosenttia EU-maiden bruttokansantulosta. Maksatukset kasvoivat edellisvuodesta 13,1 prosenttia.
Suurimmat kehitysavun rahoittajat olivat Yhdysvallat, Saksa, Britannia, Ranska ja Japani. YK:n tavoitteeseen kehitysavun nostamisesta vähintään 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta pääsivät Ruotsi, Norja, Tanska, Luxemburg, Britannia ja Saksa.
Nettomääräinen kehitysapu kasvoi 17 EU-maassa ja laski neljässä EU-maassa. Laskusta huolimatta Suomen kehitysavun bruttokansantulo-osuus (0,44 %) oli EU:n kahdeksanneksi suurin.
