Kansanedustaja Pia Kauma (kok.) on huolestunut erityisesti Espanjan Aurinkorannikolla Fuengirolassa sijaitsevasta suomalaiskoulusta. Oppilaiden valtionosuuksia koskeva opetusministeriön päätös voi hänen mukaansa vaikeuttaa jatkossa myös esimerkiksi Moskovan ja Pietarin suomalaisten koulujen toimintaa.
Vuodesta 1991 lähtien toiminutta Espanjan Fuengirolan yksityistä koulua ylläpitää Aurinkorannikon suomalaisen koulun kannatusyhdistys ry. Kauman mukaan kyseessä on suurin ulkomailla toimiva suomalainen koulu. Koulussa opiskelee noin 300 oppilasta.
Opinahjolla on virallinen asema sekä todistuksenanto-oikeus Espanjassa, ja se saa oppilaskohtaista valtionapua Suomesta. Kannatusyhdistys on saanut vuosittain noin kaksi miljoonaa euroa valtionavustusta, minkä lisäksi se perii oppilailta noin 2000 euron lukuvuosimaksun.
Opetus- ja kulttuuriministeriö aloitti vuonna 2012 koulua koskevan laajan selvityksen, jonka pohjalta valtionosuus poistettiin Kauman mukaan koulun niiltä oppilailta, jotka asuvat pysyvästi ulkomailla.
– Tämä rikkoi 20 vuotta voimassa olleen käytännön tuen osalta, Kauma sanoo kirjallisen kysymyksensä perusteluissa.
Aurinkorannikon suomalainen koulu on anonut koulutuksen järjestämisluvan muuttamista. Koulu esittää, että vaatimus oppilaan Suomen kansalaisuudesta olisi riittävä oppilaskohtaisen tuen edellytys.
Kauma muistuttaa, että suomen kielen ja kulttuurin säilyttämistä on pidetty perinteisesti tärkeänä tavoitteena myös ulkosuomalaisten yhteisöjen kohdalla.
– Kielitaitoisina ja kansainvälisyyttä kokeneina näiden yhteisöjen jäsenillä on myös potentiaali hyödyttää tulevaisuudessa Suomea moninkertaisesti heidän saamaansa valtionapuun verrattuna. Viime vuosina suomalaiset yritykset ovat arvioineet esimerkiksi juuri espanjan ja venäjän kielen osaajien tarpeen kasvavan lähivuosina työmarkkinoilla, Kauma kirjoittaa.
