Verkkouutiset

Puolustusministeri sanoo Vladimir Putinin tehneen arvaamattomuudesta brändin

Puolustusministeri Jussi Niinistön (ps.) mukaan sotilaallisen avun vastaanottamisen mahdollistaminen on tärkeä osa Suomen puolustuskyvyn kehittämistä.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

– Voisi melkein sanoa, että Putin on tehnyt arvaamattomuudesta brändin, jolla Venäjä pyrkii valtaamaan maailman markkinoita ─ palauttamaan sen markkinaosuuden maailman politiikassa, joka Neuvostoliitolla oli kylmän sodan aikana, Jussi Niinistö totesi puheessaan Maanpuolustuskurssiyhdistyksen syyskokouksessa Helsingissä torstaina.

Niinistö totesi, että pakotteet ja julkilausumat eivät ole saaneet Venäjää muuttamaan käytöstään.

– Tästä tuoreimpana esimerkkinä Aleppon tapahtumat. Näyttääkin siltä, ettei Venäjä hevin aio muuttaa linjaansa, vaan vastakkainasettelu tulee jatkumaan vielä hyvän aikaa. Voimapolitiikka on palannut osaksi eurooppalaista turvallisuuspoliittista agendaa, Niinistö sanoi.

Hän totesi, että sekä Natossa että yksittäisissä Euroopan maissa on alettu tehdä korjausliikkeitä puolustukseen.

– Puolustusbudjetteja korotetaan, valmiutta parannetaan ja harjoitusskenaarioita muokataan. Asevelvollisuuden palauttaminenkin on joissain maissa, kuten Ruotsissa, Liettuassa ja Saksassa, noussut poliittiseen keskusteluun.

Niinistön mukaan Suomessa puolustuksen perusteisiin ei ole ollut tarvetta kajota.

– Yleinen asevelvollisuus on kustannustehokas ja käytännössä ainoa tapa järjestää Suomen kokoisen, mutta vähäväkisen maan puolustus. Sen lisäksi, että asevelvollisuuden kautta meillä on mahdollisuus kouluttaa koko maan puolustamiseen tarvittava reservi, on asevelvollisuudella myös tärkeä osuus puolustusvoimia ja muuta yhteiskuntaa yhdistävänä tekijänä. Suomessa maanpuolustus on koko kansan asia, mikä käy hyvin ilmi muun muassa MTS:n vuosittain tekemissä kyselytutkimuksissa. Maanpuolustustahto on Suomessa poikkeuksellisen korkea. Tästä monet maat ovat meille kateellisia, Niinistö totesi.

Suomessa viime hallituskauden puolustusvoimiin kohdistuvat leikkaukset aiheuttivat materiaali- ja koulutusvajeen, joita tällä hallituskaudella on alettu paikata.

Niinistö huomautti, että säädösvalmistelu on yksi osa-alue, jolla puolustusvalmiuttamme ja puolustusvoimien toimintaedellytyksiä voidaan kustannustehokkaasti kehittää.

Varusmiesten käyttö osana sodan ajan joukkoja on saatu jo ratkaistua ja välitön kertausharjoituksiin käskeminen on mahdollistettu lakimuutoksella.

Säädösmuutoksilla on tarkoitus määritellä kansainvälisen avun antaminen ja muu kansainvälinen toiminta puolustusvoimien uusiksi tehtäviksi.

– Oman puolustuskykymme kannalta tärkeämpi muutos on kuitenkin se, että esitetyt muutokset mahdollistavat ulkomaisen avun pyytämisen myös puolustusvoimiemme ykköstehtävään, Suomen puolustamiseen, ministeri Niinistä tähdensi.

Hallitus valmistelee parhaillaan puolustuspoliittista selontekoa. Siinä esitetään linjaukset puolustuskyvyn ylläpidolle, kehittämiselle ja käytölle noin 10 vuoden ajanjaksolle. Puolustusselonteko nojaa vahvasti aiemmin laadittuun ulko- ja turvallisuuspoliittisen selontekoon.

Suomi on sotilasliittoon kuulumaton maa, joka vastaa itse omasta puolustuksestaan, mutta tekee laaja-alaista yhteistyötä eri toimijoiden kanssa.

– Meille keskeisiä yhteistyökumppaneita ovat EU, Nato, muut Pohjoismaat sekä kahdenvälisesti Ruotsi ja Yhdysvallat.

– Näihin peruslähtökohtiin ei tulevassa puolustusselonteossa ole tarvetta puuttua. Sen sijaan on tärkeää, että puolustuskyvyn ylläpidon ja kehittämisen edellyttämät linjaukset saadaan tehtyä riittävän konkreettisesti ja että niille saadaan myös mahdollisimman laaja parlamentaarinen tuki.

Tällä puolustusministeri viittasi tuleviin strategisiin hankkeisiin: Laivue 2020 -hankkeeseen ja Hornet-hävittäjien korvaamiseen. Hankkeet ovat mittaluokaltaan niin suuria ja pitkäkestoisia, että niitä koskeville linjauksille on saatava laaja parlamentaarinen tuki jo ennen lopullisten hankintapäätösten tekemistä.

– Kyse ei ole vain meri- ja ilmavoimista, vaan koko puolustuskykyymme ratkaisevasti vaikuttavista suorituskyvyistä.

Strategiset hankkeet ja puolustuksen muu kehittäminen eivät saa joutua kilpailemaan toistensa kanssa.

– Puolustuskykymme on muodostettava jo rauhan aikana sellainen ennaltaehkäisevä pidäke, että mahdollinen aseellinen hyökkäys maahamme arvioidaan yksinkertaisesti liian kalliiksi. Se onnistuu vain, jos puolustuksen kaikki osa-alueet ovat kunnossa.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)