Puolustusministeri Jussi Niinistö (ps.) sanoo, että Suomi ei puutu Ahvenanmaan demilitarisoituun asemaan, vaikka ”se sotilaallisesti olisikin perusteltua”.
– Puolustusministerin tehtävä ei ole tehdä ulkopolitiikkaa, mutta maanpuolustuksesta minun on kannettava huolta, hän kirjoittaa blogissaan.
Niinistö totesi lauantaina Ylen Ykkösaamussa, että Ahvenanmaan demilitarisoinnista voitaisiin keskustella Ruotsin kanssa. Elokuussa hän sanoi Verkkouutisille, että demilitarisointi ”ei vähennä saariin kohdistuvaa riskiä, pikemminkin päinvastoin”.
Niinistö muistuttaa, että Ahvenanmaalla on tällä hetkellä sotilaallinen tyhjiö. Jos syntyy sotilaallinen kriisi, alue ei kuitenkaan säily demilitarisoituna, hän arvioi.
– Ajatus siitä, että Ahvenanmaa voisi demilitarisoituna alueena pysyä mahdollisen aseellisen selkkauksen ulkopuolella, on kauniisti sanottuna naiivi. Sitä ajatusta ei ainakaan historia puolla.
Ahvenanmaa demilitarisoitiin vuonna 1856 Krimin sodan jälkeen. Sotien aikana sinne on kuitenkin sijoitettu joukkoja, ja ensimmäisen maailmansodan ja Suomen sisällissodan aikaan 1918 saarilla oli sotilaita Suomesta, Ruotsista, Venäjältä ja Saksasta, Niinistö sanoo.
– Ahvenanmaalla on Gotlannin tavoin strategista merkitystä. Se on portti Pohjanlahdelle. — Siksi Suomella ja Ruotsilla on yhteinen intressi puolustaa Ahvenanmaata.
Niinistö sanoo, että juuri Krimin sodasta löytyy ”vinkeä” yhtymäkohta nykyaikaan.
– Siellä (Krimillä) pari vuotta sitten operoineet pienet vihreät miehet, tai ”kohteliaat ihmiset” kuten (Vladimir) Putin heitä kutsui, ovat Ahvenanmaata koskevan nykykeskustelun taustalla.
