– Olen puolueeton ammattiministeri, puolustusministeri Jussi Niinistö naurahtaa ironisesti puolustusministeriössä Helsingissä.
Ilmaisu on kuvaava. Perussuomalaisten entinen varapuheenjohtaja jätti vanhan puolueensa yhdessä sen pitkäaikaisen puheenjohtajan Timo Soinin ja kansanedustajajoukon kanssa kesäkuun puoluekokouksen jälkeen. Perustettiin Uusi vaihtoehto -nimellä vielä toistaiseksi tunnettu eduskuntaryhmä.
Jussi Niinistö sanoo Verkkouutisille, että perussuomalaiset aikoo europarlamentaarikko Jussi Halla-ahon johdolla sulkea itsensä pois hallitustyöstä.
– Heillä ei ole tarkoitustakaan pyrkiä hallitukseen ja vaikuttamaan maan asioihin. Vaikka he saavuttaisivatkin huomattavaa menestystä vaaleissa, pelaavat he sillä politiikalla itsensä samalla ulos hallituksesta. Heillä ei ole hallituskumppaneita, Jussi Niinistö sanoo.
Kyse on Niinistön mukaan täysin tietoisesta strategiasta. Hänen mukaansa perussuomalaisilla pitäisi nykyisellä politiikalla olla eduskunnan enemmistö ennen kuin se voisi olla hallituksessa.
– Halutaan olla oppositiossa niin sanotusti ”oikeassa”, eikä vaikuttamassa maan asioihin. Sillä perussuomalaisella puolueella, missä sain itse olla johtotehtävissä, oli selkeä tavoite. Kun saadaan kansalaisilta luottamusta, pitää sitä myös käyttää maan asioiden hoitamiseen.
Perussuomalaisista eronneiden uudesta vaihtoehdosta tulee sininen eduskuntaryhmä, kun eduskunnan toiminta taas käynnistyy. Varsinainen sininen tulevaisuus -puolue taas perustetaan, kunhan 5 000 kannattajakorttia on saatu kasaan.
Siihen on vielä matkaa. Sininen tulevaisuus -yhdistyksen puheenjohtaja, Eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministeri Sampo Terho sanoi maanantaina, että keruussa on päästy puoliväliin.
”Kaksinumeroinen luku”
Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Simon Elo on saanut selitellä Uuden vaihtoehdon kannatuslukuja. Torstain Ylen gallupissa ryhmä ylsi 1,6 prosentin kannatukseen. Nousua edellisestä mittauksesta oli 0,9 prosenttiyksikköä.
Jussi Niinistön mukaan matalia tuloksia selittää monikin asia. Eräs ongelma on nimi. Kansa ei tunnu tietävän, miten uutta ryhmää tulisi kutsua.
– Nyt on syytä brändätä yhtä nimeä vahvasti, ettei sekoiteta kansalaisia enää uuvateilla ja sinisillä – että on vain sininen ryhmä.
Tuloksissa näkyy Niinistön mukaan myös se, ettei kyse ole vielä varsinaisesta puolueesta.
– Ymmärtääkseni Suomen gallup-historiassa ei ole aiemmin mitattu eduskuntaryhmän kannatusta. Esimerkiksi viime vaalikaudella ei mitattu vasemmistoliiton eduskuntaryhmästä irronneen vasenryhmän kannatusta, Niinistö sanoo.
Mutta onpa sinisten tilannekin poikkeuksellinen. Vasenryhmään kuului aikanaan kaksi kansanedustajaa. Sinisiä on 19, heistä viisi ministereitä.
Jussi Niinistö uskoo sinisen tulevaisuuden brändin alkavan vakiintua, kun puolue saadaan rekisteröityä, sen kenttä järjestykseen ja paikallisorganisaatiot pystyyn.
Millaisiin lukuihin uusi puolue sitten voi yltää ensi vaaleihin mennessä?
– En ole asiaa vielä ehtinyt pohtia, mutta tämäntyyppisen puolueen kannatuspotentiaali tässä ekologisessa lokerossa on varmaan kaksinumeroinen luku – mutta se alkaa ykkösellä, Niinistö vastaa.
Sinisten periaateohjelma on edennyt luonnosvaiheesta ”lausuntokierrokselle” ryhmässä. Sen hyväksymisen jälkeen alkaa yksityiskohtainen ohjelmatyö. Keskeisinä teemoina ovat keskiluokan ja pienyrittäjien asian ajaminen. Iskulauseena on tarjottu ”keskiluokan verokapinaa”.
– Ettei olla mikään työmarkkinajärjestön jatke, että eturyhmäajattelu on toisenlainen. Tällaisia ajatuksia syntyy, Niinistö selvittää.
Sinisten ohjelman sisällön tarkempi kommentointi kuuluu puolustusministerin mukaan pikemminkin Sampo Terholle ja ryhmän puheenjohtajalle Simon Elolle.
– Itse olen ottanut osaa vain turvallisuuspoliittisen ohjelman kirjoittamiseen. Se teksti on taattua Jussi Niinistöä. Linja ei ole muuttunut. Jalkaväkimiinatkin on muistettu, hän naurahtaa.
Jatko harkinnassa
Jussi Niinistö ei ole tehnyt pitkän tähtäimen päätöksiä oman poliittisen uransa jatkon suhteen. Puolustusministeri kertoo, ettei vielä tiedä, asettuuko ehdolle seuraavissa eduskuntavaaleissa.
Hän sanoo kuitenkin harkitsevansa sinisen tulevaisuuden johtotehtäviin hakeutumista sitten, kun puolue järjestäytyy ensimmäisessä puoluekokouksessaan. Niinistö toimi perussuomalaisten ensimmäisenä varapuheenjohtajana vuosina 2013–2017.
– Siinä vaiheessa on itse mietittävä haluaako hakeutua sen tyyppisiin tehtäviin, missä sai olla perussuomalaisissa, ja löytyykö kannatusta. Lähtökohtana minulla on se, että hoidan tämän jäljellä olevan vajaan kahden vuoden puolustusministerin pestin mahdollisimman hyvin loppuun. Se on ykkösprioriteettini, mutta totta kai tuen omalta osaltani sinisen tulevaisuuden puolueen syntyprosessia parhaani mukaan.
Puolustusministeri herätti tällä viikolla huomiota visioimalla Iltalehdelle tulevaisuutta, jossa keskusta, perussuomalaiset ja sininen tulevaisuus yhdistyisivät ”Suomen merkittävimmäksi puolueeksi”. Niinistö sanoo, ettei kuitenkaan itse harkitse loikkaamista mihinkään muuhun puolueeseen.
– Se ei ollut tämän avaukseni tarkoitus, kun pohdiskelin, että voivatko joskus tulevaisuudessa, vuosien tai vuosikymmenten päästä, sininen tulevaisuus, perussuomalaiset ja Suomen keskusta yhdistyä. Se joko tapahtuu tai sitten ei. En pidä sitä ollenkaan mahdottomana. On sitä kummallisempaakin puolue-elämässä tapahtunut.
Jussi Niinistö huomauttaa, että puoluekenttä on liikkeessä. Hän nostaa esimerkiksi vihreiden gallup-nousun. Vihreät kiipesi torstain gallupissa 1,6 prosenttiyksikköä 17,6 prosenttiin ja ohi 2,6 prosenttiyksikön romahduksen kokeneen SDP:n sekä 17 prosentin pintaan juuttuneen keskustan. Vihreiden edellä on enää kokoomus.
Niinistö vertaa vihreiden nousua perussuomalaisten vuoden 2011 jytkyvaalien alla vallinneeseen tilanteeseen.
– Monikaan vihreiden kannattajista ei tunnu tietävän, onko vihreät hallituksessa vai oppositiossa. Monikaan ei varmaan tiedä, kuka on vihreiden nykyinen puheenjohtaja, Niinistö sanoo.
Hän kutsuu tätä bandwagon-ilmiöksi.
– Kannatusta tulee. Halutaan olla niin sanotusti hyvien ihmisten puolella ja se kannatus kasvaa tiettyyn määrään asti. Vihreät on onnistunut tällaisen ilmiön saamaan aikaan. Sekin kupla joskus puhkeaa.
