Verkkouutiset

Suomi maksaa vihdoin korvauksen kärsimyksistä – nuorin syntyi eristysleirillä

Hallitus on tuomassa huhtikuussa eduskuntaan lakiesityksen, jonka mukaan jatkosodan jälkeen Suomessa internoiduille elossa oleville saksalaisille ja unkarilaisille maksetaan korvaus.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Yhä elossa oleville halutaan maksaa kertakorvaus vapaudenmenetyksestä. Asiaa valmisteleva lainsäädäntöneuvos Jukka Lindstedt oikeusministeriöstä kertoo Verkkouutisille, että korvaus koskee noin 40–50 henkilöä.

– Ei ole kyse kovin suuresta ryhmästä, mutta ei toisaalta ihan vähäisestäkään, koska he ovat olleet leireillä lapsena eivätkä ole vielä kovin iäkkäitä, Lindstedt sanoo.

Hän ei vielä halua arvioida kertakorvauksena maksettavan summan suuruutta, sillä asian valmistelu on kesken.

– Valtiontalouden mittakaavassa se on pieni ryhmä, Lindstedt toteaa.

Asia on ollut vireillä pitkään. Eduskunta myönsi jo vuonna 2008 yksimielisesti 400 000 euron määrärahan asiaa koskevaa tutkimustyötä varten. Niklas Jensen-Eriksenin tutkimus, Saksan ja Unkarin kansalaisten sekä heidän suomalaisten puolisoidensa internointi 1944–1947, julkaistiin vuonna 2009.

Suomessa leireille internoitiin välirauhansopimuksen mukaisesti Saksan ja Unkarin kansalaiset. Neuvostoliiton valvontakomissio valvoi internointeja.

Internoinneilta välttyivät ensin saksalaisten ja unkarilaisten kanssa avioituneet suomalaisnaiset sekä heidän lapsensa. Suomalaisviranomaiset kuitenkin toimittivat ilmeisesti valvontakomission pelossa leireille myös naiset ja lapset.

– Ensin suomalaisviranomaiset rajasivat heidät pois, ja internoivat vain kaikkein selvimmät tapaukset. Mutta myöhemmin suomalaisviranomaiset tiukensivat tulkintaansa, ja esimerkiksi kaksoiskansalaiset, joilla oli Suomenkin kansalaisuus, internoitiin. Se ei ilmeisesti ollut Neuvostoliiton vaatimus, vaan suomalaisviranomaiset tekivät internoitavien piirin laajennuksen omasta aloitteestaan, Lindstedt kertoo.

Nuorin tulevan korvauksen saaja on Lindstedtin mukaan syntynyt internointileirillä.

Leirejä oli vuosina 1944–1947 Suomessa yhdeksässä eri paikassa: Hyvinkäällä, Oitissa, Hämeenlinnassa, Lempäälässä, Loimaalla, Paimiossa, Pohjankurussa ja Tammisaaressa. Ensimmäiset leirit perustettiin syyskuussa 1944. Niihin kerättiin yhteensä noin 470 ihmistä. Kaikki leirit eivät olleet toiminnassa yhtä aikaa. Hangon leiriin kerättiin Suomen ulkopuolelta palanneet internoidut.

Saksan hävittyä sodan valvontakomissio ilmoitti maaliskuussa 1946, että internoidut voidaan vapauttaa. Heidän omaisuutensa ja asumuksensa oli vankeuden aikana takavarikoitu sekä esimerkiksi pankkitilit tyhjennetty.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)