Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Charly Salonius-Pasternak muistuttaa, että Suomen turvallisuusympäristössä on kahden presidentin aikakausina tapahtunut iso muutos.
– Voi olla, että aikakausien erot nousevatkin merkittävämmiksi, Salonius-Pasternak pohtii.
Jos Tarja Halonen olisi nyt presidentti, hänkin joutuisi keskittymään enemmän turvallisuuspolitiikan kovaan ytimeen. Ottawan sopimus saattaisi jäädä siinä sivussa allekirjoittamatta
Ulkopolitiikan parissa pitkään työskennellyt ministeri Jaakko Iloniemi antaa tunnustusta presidentti Sauli Niinistön tavalle johtaa Venäjä-politiikkaa.
– Hän on rauhallinen ja varovainen, mutta samalla kuitenkin määrätietoinen. Minusta se on ollut tässä tilanteessa oikea linja, Jaakko Iloniemi näkee.
Niinistö tietää, missä menevät rajat. Tämä näkyi kesällä Kultarannassa, kun venäläisvieras Aleksei Kudrin antoi ymmärtää Venäjän vaativan takuita siitä, ettei Nato laajene Venäjän rajoille. Silloin Niinistö nousi ylös tuolistaan.
– Se oli tärkeä keskusteluun puuttuminen. Siinä venäläinen yritti rajoittaa Suomen toimintavapautta. Niinistö sanoutui tästä selvästi irti, Iloniemi huomauttaa.
Entä missä presidentti Niinistö on toimikaudellaan erityisesti onnistunut? Ministeri Iloniemen mielestä johtopäätösten teko on vielä ennenaikaista:
– Me emme ole oikeastaan joutuneet tähän mennessä vielä kaikeksi onneksi sellaisiin tilanteisiin, joissa hänen kykynsä tehdä vaikeita päätöksiä punnittaisiin.
