HS: Yhteiskunnallinen asema vaikuttaa lapsen koulumahdollisuuksiin Espoossa

Hyväosaisten perheiden lapsilla on paremmat mahdollisuudet päästä haluamalleen luokalle, kertoo Helsingin Sanomat.

  • LKS 20150812 Koululainen ylittämässä suojatietä Pajalahden ala-asteen lähettyvillä Helsingissä keskiviikkona 12. elokuuta 2015 LEHTIKUVA Jussi Nukari

    Hyväosaisen perheen lapsi harrastaa usein paljon.

    ()

Yhteiskunnallinen asema vaikuttaa Espoossa lapsen mahdollisuuksiin päästä hyvälle luokalle koulussa. Tämä käy ilmi Sonja Kosusen kasvatussosiologian väitöskirjasta, jossa hän on haastatellut vähän alle sataa kuudesluokkalaisen vanhempaa eri puolilta Espoota.

Espoossa perhe ei voi valita lapsen koulua varmasti muuttamalla tiettyyn osoitteeseen, koska kaupunki on jaettu oppilasalueisiin. Oppilaalle osoitettu lähikoulu ei siis ole aina lähin koulu, vaan vain jokin alueen kouluista.

Espoolaisvanhempien käsitykset hyvästä ja huonosta luokasta eroavat monista kansainvälisistä tutkimuksista. Moni ei välttämättä halua lastaan eliittiluokalle eli sinne, minne on vaikein päästä ja missä vanhempi uskoo sekä laadun että kilpailun olevan kovinta. Opetuksen tason eroistakaan ei puhuta yhtä paljon kuin muualla maailmassa.

Sen sijaan moni vanhempi pitää lyhyttä koulumatkaa ja tavallista luokkaa parhaana. Toisilla alueilla vanhemmille kelpaisi periaatteessa mikä vain oppilasalueen luokka, toisilla taas jopa saman koulun sisällä osalla luokista on huono maine. Erot perheiden välillä alkavat tulla esiin sitten, jos vanhemmat haluavat vältellä joitain luokkia.

– Perheet puhuvat lapsen hyvinvoinnista ja tyytyväisyydestä. Luokan maineen kannalta parasta on, jos se tunnetaan siitä, että siellä on aito nollatoleranssi kiusaamiselle, Kosunen määrittelee.

Rauhattomuus ja esimerkiksi yläkouluikäisten päihteiden käyttö pelottavat vanhempia. Esiin nousevat myös sisäilmaongelmat.

Erot mahdollisuuksissa näkyvät esimerkiksi siinä, että osalle vanhemmista jo lapsen koulumatkojen maksaminen kauemmas on liikaa. Enemmän tutkimus tuo esiin kuitenkin sosiaalista pääomaa. Koulutetuilla ja hyvätuloisilla vanhemmilla on usein laaja verkosto ihmisiä ympärillään ja paikallistuntemusta. He kuulevat koulujen eroista enemmän ja hahmottavat selkeämmin kuin monet, mihin lapsen on edes mahdollista pyrkiä.

Hyväosaisen perheen lapsi myös harrastaa usein paljon. Tästä on etua koulujen soveltuvuuskokeissa, joiden perusteella oppilaita valitaan perusopetuksessa erilailla painottuneisiin ryhmiin, esimerkiksi kieli- tai musiikkiluokille.

Sonja Kosusen mukaan vanhemmat eivät kannattaneet koulujen ranking-listoja, koska he arvelivat niiden johtavan kiihtyvään eriytymiseen. Tämä on hänen mielestään kansainvälisten tutkimusten valossa valistunut arvio.

Arvoisa kommentoija, kunnioitathan hyviä tapoja. Terävä kritiikki on sallittua. Henkilökohtaiset tai kansanryhmien solvaukset ja ihmisarvon loukkaukset poistamme. Voimasanojen käyttöä tai alatyyliä kohtaan meillä on nollatoleranssi. Emme voi myöskään julkaista ulkopuolisia linkkejä. Pysy asiassa.