Venäjän mediassa on ollut viime aikoina esillä kolmas maailman sota ja ydinsodan uhka. Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov on puhunut uhasta Venäjän olemassaololle.
Neljä vuotta Suomen Moskovan-suurlähettiläänä työskennellyt Hannu Himanen ei retoriikasta huolimatta usko, että Moskovassa ajateltaisiin ydinsodan uhkaavan Venäjää.
– Ehkä se kertoo siitä, että suurvaltojen väliset suhteet ovat menneet hyvin huonoon suuntaan, ja Venäjän retoriikka on koventunut. Sillä on varmasti ajallinen yhteys siihen, että Yhdysvalloissa on presidentinvaalit vajaan kuukauden kuluttua, Himanen sanoo Verkkouutisille.
– Venäjällä arvioidaan, että juuri nyt on aika pyrkiä vaikuttamaan sekä amerikkalaisiin että läntiseen yleiseen mielipiteeseen laajemminkin.
Trump mieluisampi presidentti kuin Clinton
Himasen mukaan Venäjän tavoitteena ei ole republikaanien ehdokkaan Donald Trumpin valinta Yhdysvaltojen presidentiksi.
– Varmasti on niin, että Venäjän johdon näkökulmasta Donald Trump olisi mieluisampi presidentti kuin Hillary Clinton. Olisin silti hieman varovainen arvioimaan, että he tässä mielessä pyrkisivät vaikuttamaan Yhdysvaltojen presidentinvaaliin.
Himanen pitää merkittävänä sitä, että Yhdysvaltain viranomaiset ovat sanoneet, että heillä on syytä uskoa Venäjän tunkeutuneen Yhdysvaltain tietojärjestelmiin ja hankkineen tietoja laittomasti.
– Ehkä Venäjän varsinainen tavoite ei ole niinkään vaikuttaa Yhdysvaltojen vaalien tulokseen sinänsä, vaan laajemmin horjuttaa ihmisten uskoa demokratiaan. Sellaista toimintaa on ollut nähtävissä myös Euroopassa.
Himasen mukaan demokratian horjuttaminen hyödyttäisi Venäjää monella tavoin. Jos ihmisten usko demokraattisen järjestelmän toimivuuteen alkaa horjua, yhteiskunnasta tulee heikompi.
– Vastustajikseen kokemiensa valtioiden heikentäminen tuntuu olevan Venäjän tavoite, Himanen toteaa.
Venäjä korostaa oikeuttaan etupiiriin
Himasen käsityksen mukaan Venäjän presidentin Vladimir Putinin oma asema on hyvin vahva.
– Sitä ei välittömästi uhkaa mikään. En usko, että pelko oman aseman horjumisesta siivittäisi Putinin ja Venäjän hallituksen toimintaa.
Hän uskoo Putinin valtakauden jatkuvan pitkälle 2020-luvulle. Seuraavat rituaalinomaiset presidentinvaalit järjestetään vuonna 2018.
Putinin suuresta suunnitelmasta Himanen toteaa Venäjän esittäneen jo ennen Putinin kolmannen presidenttikauden alkua vuonna 2012, että pitäisi luoda uusi kansainvälinen turvallisuusjärjestelmä tai uudet pelisäännöt, josta venäläiset käyttävät toisinaan termiä ”Helsinki II”. Helsinki I on Etyk-huippukokous vuodelta 1975.
– Venäjä haluaa toisenlaisia pelisääntöjä, mutta lännessä ei ole ollut kiinnostusta siihen. Venäjä haluaa korostaa oikeuttaan etupiiriin ja korostaa, että suurvalloilla on oikeutettuja etuja, jotka pitäisi ottaa huomioon kansainvälisessä turvallisuudessa.
Ilmatilaloukkauksilla vaikutetaan Suomen Nato-keskusteluun
Himanen ei usko, että Iskander-ohjusten siirto viime viikolla Kaliningradiin ja samaan aikaan tapahtuneet Suomen ilmatilaloukkaukset liittyisivät toisiinsa.
– Käsitykseni on, että se on symbolinen ele, joka ei ratkaisevasti muuta vallitsevaa tilannetta. Iskander-ohjusten sijoittamisella Kaliningradiin Venäjä haluaa kertoa lännelle ja Natolle, että se on valmis vastatoimiin, jos Nato esimerkiksi lisää sotilaallista läsnäoloa lähellä Venäjän rajoja.
Himanen pitää hyvänä Suomen tapaa reagoida ilmatilaloukkauksiin. Suomi julkistaa todennetut ilmatilaloukkaustapaukset välittömästi ja niistä ilmoitetaan loukkauksesta epäillyn maan suurlähetystölle. Rajavartiolaitos tekee tapauksesta tarkemman tutkinnan, jonka tulokset saatetaan kyseisen maan tietoon ja pyydetään selvitystä tapahtuneesta.
Pelisäännöt ovat avoimet, ja Himanen toivoo toimintatavan ehkäisevän halua loukata Suomen ilmatilaa.
– En halua vähätellä ilmatilaloukkauksia, mutta tässä nyt ei tietenkään ollut kyse siitä, että venäläiset taistelukoneet uhkaisivat Suomea. Yhtenä tavoitteena on synnyttää Suomessa hämmennystä ja ihmettelyä siitä, mistä on kysymys ja vaikuttaa sitä kautta meidän sisäiseen keskusteluun turvallisuuspolitiikasta ja Nato-suhteesta, Himanen sanoo.
