FK huomauttaakin, että nykyisin ylivoimaisesti suurin osa koulutuksesta tähtää kokonaisiin tutkintoihin. Tulevaisuuden työ ja siellä tarvittava osaaminen muuttuu järjestön mukaan nopeasti, ja tähän jäykät tutkintorakenteet eivät järjestön mielestä sovellu.
FK:n tutkimuspäällikkö Tarja Kallonen mainitsee koulutustarpeesta valmiina esimerkkinä sen, että vakuutusneuvojana useamman vuoden työskennellyt henkilö ”ei välttämättä tarvitse lisää vakuutusalan koulutusta, mutta sen sijaan yhtiön palveluiden laajetessa pankkipuolelle pankki- ja rahoitusalan koulutuskokonaisuuksista olisi merkittävää hyötyä”.
– Silloin vaihtoehtona on monesti vain kokonainen rahoitus- ja vakuutusalan ammattitutkinto, joka kestäisi useamman vuoden, kun lyhyempikin riittäisi, Kallonen kertoo.
Tarve koulutukselle on FK:n mukaan selvä. Elinkeinoelämän keskusliiton tekemästä Työ, verkot ja verkostot -koulutus- ja henkilöstötiedustelusta ilmenee, että juuri tutkintoon johtamaton koulutus on EK:n jäsenyrityksissä kaikkein suosituinta.
Nykyisin oppilaitokset saavat rahoituksensa lähinnä kokonaisista tutkinnoista ja niihin johtavan koulutuksen järjestämisestä. Tällainen rahoitusmalli ei kannusta järjestämään työelämässä tutkintojen ohella tarvittavia lyhyempiä koulutuksia. Lyhyemmät koulutuskokonaisuudet palvelisivat FK:n mukaan myös työpaikan ja alan vaihtajia, joilla on jo työelämästä hankittua osaamista.
– Tutkinnon ulkopuolisen koulutustarjonnan lisääminen toisi suomalaiseen koulutusjärjestelmään työelämän tarpeisiin vastaavaa joustavuutta, Tarja Kallonen arvioi.
Hän pitää kokonaisia tutkintoja raskaina ja hitaina.
– Pahimmillaan voi käydä niinkin, että työelämän vaatimukset muuttuvat tutkinnon aikana. Lisäksi työssä hankittu osaaminen ja aikaisemmat opinnot tulisi pystyä lukemaan opiskelijalle hyödyksi nykyistä paremmin, Kallonen sanoo.
