Autismia tai autismin kirjoon kuuluvia oireyhtymiä potevat elävät usein lyhemmän elämän kuin terveet samanikäiset. Ero on tuoreen ruotsalaistutkimuksen mukaan suurimmillaan jopa 30 vuotta, kertoo uutispalvelu Duodecim.
Autismin kirjoon kuuluvat autismin lisäksi Aspergerin oireyhtymä, Rettin oireyhtymä, disintegratiivinen kehityshäiriö ja laaja-alainen kehityshäiriö.
British Journal of Psychiatry -lehden julkaisema tutkimus perustuu seurantaan, jossa mukana oli 27 000 autismin kirjosta diagnoosin vuosina 1987–2009 saanutta ja 2,7 miljoonaa tervettä verrokkia. Verrokeista hieman alle prosentti menehtyi seurannan aikana, kun autismin kirjoa potevista menehtyi 2,6 prosenttia, tutkijat havaitsivat.
Käytännössä verrokit elivät keskimäärin 70-vuotiaiksi, mutta autismi-diagnoosin saaneiden elinikä riippui heidän oireyhtymänsä vakavuudesta. Toiminnallisesti suhteellisen hyvin pärjäävät elivät keskimäärin 58-vuotiaiksi, mutta vaikeampioireiset menehtyivät jo keskimäärin 40-vuotiaina.
Potilaiden kuolemat johtuivat hyvin monista eri syistä, mutta vaikeaoireisten potilaiden yleisin kuolinsyy oli epilepsia. Toiminnallisesti lievempioireiset tekivät enemmän itsemurhia kuin vaikeaoireiset.
Ruotsalaistulokset vahvistavat Duodecimin mukaan näyttöä autismin kirjoa potevien lyhemmästä eliniästä ja osoittavat kuolleisuuden liittyvän moniin eri syihin. Tutkijat toivovatkin, että lääkärit olisivat tästä tietoisia ja entistä paremmin pyrkisivät hoitamaan ja huomaamaan autistipotilaidensa sairauksia ja terveysriskejä. Usein potilaat eivät itse pysty kertomaan ja viestimään oireistaan.
Autismille on ominaista jo lapsuudessa ilmenevät vakava-asteiset ja laaja-alaiset vajavuudet sosiaalisessa vuorovaikutuksessa ja viestintäkyvyssä. Autismin kirjoon lukeutuva häiriö on Duodecimin mukaan noin 50 000 suomalaisella. Autismi on todettu noin 10 000:lla.
Uutispalvelu Duodecim
