"Ruotsissa palkat nousevat tuottavuuden mukana – miksi pelkäisimme tätä kehitystä?"

Valtiovarainministeri Alexander Stubbin mukaan luottoluokituksen lasku tarkoittaa ulkopuolisten uskon Suomen uudistuskykyyn järkkyneen.

  • LKS 20160311 - Valtiovarainministeri Alexander Stubb sekä rahat loppu -kyltti maanviljelijöiden traktorimarssin mielenosoituksessa Senaatintorilla Helsingissä 11. maaliskuuta 2016. LEHTIKUVA / VESA MOILANEN

    Alexander Stubb maanviljelijöiden Traktorimarssi-mielenosoituksessa perjantaina.

    ()

Valtiovarainministeri Alexander Stubb kuvaa Suomen luottoluokituksen alentamista blogissaan suuremmissa Pohjoismaissa poikkeukselliseksi tapahtumaksi.

Luottoluokittaja Fitch ilmoitti myöhään perjantaina laskevansa Suomen luottoluokituksen parhaasta AAA-ryhmästä toiseksi parhaaseen luokitukseen AA+.

Stubb nostaa kirjoituksessaan esiin myös Euroopan komission juuri hänelle lähettämän kirjeen Suomen taloustilanteesta.

”Siinä annetaan lempeä, mutta päättäväinen ennakkovaroitus Suomen julkistalouden tilasta. Komission on EU:n artiklojen ja sääntöjen mukaan aloitettava Suomen julkistalouden tarkempi tutkinta, jos vuotta 2015 koskevat ikävät ennakkoarviot toteutuvat”, Stubb kirjoittaa.

Hän muistuttaa, että komission tutkinta voi johtaa pitkäaikaisiin kontrolliprosesseihin, joiden päätepisteessä voi pahimmillaan olla oman poliittisen päätösvallan rajoittaminen.

”Luottoluokituksen aleneminen ei ole mikään ’business as usual’ -varoitus, jonka jälkeen kaikki jatkuu kuin ennallaan. Se on merkki siitä, että meitä ulkopuolelta arvioivat ovat alkaneet menettää uskoaan Suomen kykyyn uudistua”, Stubb sanoo.

Hänen mukaansa tähän asti mallikkaana jatkunut luottolukitus ei ole tarkoittanut, että luokittajat pitäisivät Suomen meneillään olevaa kehitysuraa vakaana.

”Päinvastoin, kaikille on ollut selvää jo pitkään, että Suomen julkinen velka on eurooppalaisittain kohtuullisesta tasostaan huolimatta kestämättömällä uralla. Meidän taloutemme ei ole tasapainossa. Hyvät luottoluokitukset ovatkin tähän mennessä perustuneet siihen, että ulkomaiset tarkkailijat ovat uskoneet ja luottaneet meidän kykenevän uudistuksiin”, Stubb toteaa.

Finanssipolitiikka kuuluu hallitukselle

Alexander Stubbin mukaan työmarkkinajärjestöjen kanssa neuvoteltava kilpailukykysopimus vahvistaisi toteutuessaan julkista taloutta ja antaisi hyvät edellytykset jättää tekemättä hallitusohjelman ehdollisia lisäsäästöjä ja veronkorotuksia. Jopa veronkevennyksistä voitaisiin hänen mukaansa puhua.

Hän korostaa, ettei hallitus voi silti antaa finanssipolitiikan päätösvaltaansa muille.

”Rakenneuudistukset ovat pitkän ajan menestyksemme kannalta ratkaisevia. Niiden suhteen on hallitusohjelma toteutettava jämäkästi. Työpaikkasopiminen on järjestöille näytön paikka. Jos hallitusta ei haluta tuolle tontille, järjestöjen on näytettävä että tulosta syntyy, ja muutakin kuin korulauseita”, Stubb lataa.

Hän muistuttaa, että Ruotsissa palkat nousevat, koska tuottavuus nousee.

”Siellä sovitaan useimmat asiat työpaikoilla. Miksi pelkäisimme tällaista kehitystä”, Stubb toteaa.

Stubbin mukaan puheet uudesta vientivetoisesta palkkamallista on vietävä konkreettiselle tasolle.

”Vientiteollisuuden palkkajohtajarooli ei uhkaa kenenkään ansioita tai työpaikkaa, päinvastoin. Se parantaa työllisyyttä ja itse asiassa myös muiden kuin vientialojen tulonmuodostusta. Mutta muutos ei tule itsestään.”

Talous tasapainotettava

Alexander Stubb muistuttaa, että kaikilla muilla suuremmilla Pohjoismailla on korkeimman tason luottoluokitus.

”Suomi hyötyy siitä, että, se monien sijoittajien ja tarkkailijoiden silmissä on osa pohjoismaista perhettä”, hän toteaa.

Stubbin mukaan voi kestää kauan ennen kuin Suomi on taas ulkomaailman silmissä osa tätä perhettä, mikäli luottamus Suomen kykyyn uudistaa talouttaan ja tasapainottaa julkistalouttaan järkkyy.

Julkistalous on Stubbin mukaan saatava tasapainoiselle uralle, mikäli halutaan turvata suomalaisten sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden sekä hyvinvoinnin kannalta välttämättömät julkispalvelut.

”Ikääntymisestä johtuvat julkistalouden ongelmat jatkuvat pitkään. Maailma ja Itämerikin on vaarallinen paikka, jossa on viisautta turvata riittävät resurssit suomalaisten turvallisuudesta huolehtimiseen”, Stubb sanoo.

Hän kuvaa pohjoismaista hyvinvointimallia loistavaksi, mutta toteaa sen tuhoutuvan, ellei talouden tosiasioita oteta vakavasti.

”Hallitusohjelmassa sovitut 4 miljardin säästöt eivät ole vielä maalissa. Uusia säästöjäkin on tehtävä, jotta pysymme yhteisesti sovitussa tavoitteessa. Kun suuria muutoksia ja säästöjä tehdään, myös vastustus on kovaa yhteiskunnan ja hallinnon eri tahoilla. Tätäkin kirjoittaessani mielenosoittajien torvet soivat Senaatintorilla. Vaikka huoli valtion velkaantumisesta on yhteinen, niin jokaista yksittäistä säästötoimea vastustetaan rajusti.”

Hallitusohjelmassa sovituista säästöistä merkittävä osa on valtiovarainministerin mukaan toistaiseksi epävarmalla pohjalla.

”Monilla ministeriöillä on silti jo uusia toiveita menojen lisäämisestä ja sovittujen säästöjen perumisesta, uskomatonta kyllä”, Stubb toteaa.

Arvoisa kommentoija, kunnioitathan hyviä tapoja. Terävä kritiikki on sallittua. Henkilökohtaiset tai kansanryhmien solvaukset ja ihmisarvon loukkaukset poistamme. Voimasanojen käyttöä tai alatyyliä kohtaan meillä on nollatoleranssi. Emme voi myöskään julkaista ulkopuolisia linkkejä. Pysy asiassa.