Helsingin yliopisto täytti 375 vuotta ja kertoo tarinansa yliopistomuseon mainiossa näyttelyssä.
Helsingin yliopistomuseo perustettiin vuonna 1978 ylläpitämään yliopiston historiaan liittyviä kokoelmia. Sen ensimmäinen toimitila oli yliopiston hallintorakennuksessa Porthaniaa vastapäätä.
Vuodesta 2003 yliopistomuseolla oli tilat Arppeanumissa Snellmaninkatu 3:ssa, josta museo ”osin valtion byrokratian kasvutarpeista, osin säästösyistä johtuen” muutti Senaatintorin ylitse yliopiston päärakennukseen.
Tiloissa, joissa aikaisemmin toimi humanististen tieteiden kirjasto, yliopistomuseon on määrä olla ainakin seuraavat kymmenen vuotta.
Tilaa on museon henkilökunnan mukaan käytössä ”vain” 418 neliömetriä, joten näyttelyyn on rakennettu pieniä piiloja, avattavia luukkuja ja laatikoita, joista on tarkoitus paljastua lisäarvoa, jotakin yllättävää.
Ajattelun voimaa – Helsingin yliopiston tarina 1640−2015 on näyttely tieteistä ja taiteista, tutkijoista ja opiskelijoista.
Yhdessä Ylioppilasteatterin kanssa tehdyt lyhytfilmit puhaltavat henkiin opiskelijoiden elämän neljällä eri aikakaudella.
Näyttelyn kohdeyleisö ovat museonväen mukaan fuksit, nelisentuhatta uutta opiskelijaa vuosittain – sekä tietenkin myös vanhemmat tieteenharjoittajat ja suuri yleisö kaikkialta Suomesta.
Ihmiskasvoinen näyttely
Näyttely kertoo yliopiston tarinan historian ehdoilla ja humaanisti enemmän henkilöiden kuin esineiden kautta.
Kansakunnan rakentajien, esimerkiksi J. L. Runebergin, Fredrik Paciuksen, J. V. Snellmanin, Anders Chydeniuksen ja Henrik Gabriel Porthanin lisäksi kerrotaan myös ylioppilaista, maistereista ja heistä, jotka eivät valmistuneet.
Vaikka jo pelkästään kansallisia merkkihenkilöitä Helsingin yliopiston väessä on riittänyt. Alma materin professoreista on tullut tasavallalle yksi presidentti ja tähän mennessä seitsemän pääministeriä.
Parhaimmillaan jopa samaan aikaan: oikeustieteen professori K. J. Ståhlberg presidenttinä ja metsätieteen professori A. K. Cajander pääministerinä, kahdessakin hallituksessa.
Ajattelun voimaa -näyttelystä on kuitenkin haluttu tehdä kiinnostava muillekin kuin historian ja poliittisen historian harrastajille.
– Opiskelijaelämä on pohjimmiltaan ollut aina aika samanlaista. Kaikkina aikoina on bailattu, tylsistytty, innostuttu ja haaveiltu tyttö- tai poikaystävästä, näyttelypäällikkö Pia Vuorikoski sanoo.
Näyttelyvieras saa tietää, että osakuntia oli jo 1600-luvulla. Ylioppilaslakkeja on ollut kolmenlaisia: kesä-, talvi- ja naisten ylioppilaslakki.
Yliopistolla oli aikoinaan rankaisuoikeus ja oma eristyssellikin, karsseri. Tyrmä sijaitsi päärakennuksen vanhan puolen alimmassa kerroksessa, nykyisen naulakon viereisen naistenhuoneen paikalla.
Helsingin yliopisto täytti 375 vuotta torstaina 26. maaliskuuta. Päivämäärä juontuu perustamiskirjasta, jonka alaikäisen kuningatar Kristiinan holhooja, Ruotsin valtakunnankansleri Axel Oxenstierna allekirjoitti Nyköpingissä vuonna 1640.
Kansallinen menestystarina
Vuosisatoja sitten suurvalta-Ruotsi tarvitsi pappeja ja virkamiehiä koko valtakuntaan. Niinpä maan jokaiseen osaan, Upsalaan, Tarttoon ja Turkuun, perustettiin yliopisto vuonna 1640. Kuukauden kuluttua Turun Akatemian perustamispäivästä opiskelijoita oli 44. Suurin osa heistä oli värvätty Ruotsista.
Nyt Helsingin yliopisto on 35 000 opiskelijan ja 5 000 työntekijän tiedeyhteisö, joka toimii yhteensä kymmenellä paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti yltänyt maailman sadan parhaan yliopiston listalle.
Näyttely Ajattelun voimaa – Helsingin yliopiston tarina 1640–2015. Helsingin yliopistomuseo, Fabianinkatu 33, III kerros, (yliopiston päärakennuksen uusi puoli). Ma–pe klo 12–18, la klo 12–16. Vapaa pääsy.
