Palkansaajien keskusjärjestöt SAK, Akava ja STTK ovet kysyneet lakisääteisestä yhdenvertaisuussuunnitelmasta vähintään 30 henkeä työllistävien työpaikkojen henkilöstön edustajilta. Suunnitelma on ollut tämän kokoisissa työpaikoissa pakollinen vuoden alusta lähtien.
Akavalaisista henkilöstön edustajista 54 prosenttia kertoi työpaikallaan laaditun yhdenvertaisuussuunnitelman. STTK:laisista vastaava osuus oli 51 ja SAK:laisista 46 prosenttia.
Yhdenvertaisuussuunnitelman ilmoitti puuttuvan 21 prosenttia SAK:laisista ja STTK:laisista sekä 19 prosenttia akavalaisista henkilöstön edustajista.
Isojen työpaikkojen henkilöstön edustajista viidesosa kertoi, ettei heidän työpaikallaan ole laadittu yhdenvertaisuussuunnitelmaa.
Moni ei osannut sanoa, onko työpaikalla yhdenvertaisuussuunnitelmaa. Tietämättömiä oli 33 prosenttia SAK:laisista, 28 prosenttia STTK:laisista ja 27 prosenttia akavalaisista vastaajista.
Kyselyjen perusteella yhdenvertaisuussuunnitelma laaditaan useimmiten osana tasa-arvosuunnitelmaa. Seuraavaksi yleisintä on laatia yhdenvertaisuussuunnitelma erikseen tai henkilöstösuunnitelman yhteydessä.
– Yhdenvertaisuussuunnittelusta on eniten hyötyä silloin, kun työpaikan tilanne on arvioitu yhdessä henkilöstön kanssa ja ryhdytty tarvittaviin toimenpiteisiin yhdenvertaisuuden edistämiseksi, Akavan asiantuntija Miika Sahamies muistuttaa järjestöjen tiedotteessa.
SAK:n luottamushenkilöpaneelin kyselyyn vastasi 589 henkilöstön edustajaa, Akavan työpaikkojen tasa-arvosuunnittelua koskevaan kyselyyn 407 ja STTK:n tasa-arvokyselyyn 604 henkilöstön edustajaa. Kyselyt tehtiin maalis- ja huhtikuussa.
